Viherpesuun puuttuvat säännöt astuvat voimaan 27. syyskuuta, ja niiden aikataulusta käytiin poikkeuksellisen kova vääntö.
Direktiivin tarkoitus on lisätä kuluttajien tietoa tuotteiden ympäristövaikutuksista.
Samalla puututaan tehokkaammin viherpesuun, jolla tarkoitetaan totuudenvastaisten tai harhaanjohtavien ympäristöväittämien esittämistä.
Kyse on siitä, mitä pakkauksissa saa luvata
Kuluttajien pitäisi jatkossa saada tarkempaa ja luotettavampaa tietoa tuotteiden ympäristövaikutuksista ja kestävyydestä.
Oikeusministeriön mukaan vihreän siirtymän nojalla annettuja säännöksiä on alettava soveltaa 27. syyskuuta 2026, eikä direktiivissä ole erillistä siirtymäaikaa.
Varastot olivat vääntöjen keskiössä
Lausuntokierroksen palaute koski ennen kaikkea soveltamisajan alkamista.
Valtaosa lausunnonantajista piti syyskuun lopun aikataulua erittäin haasteellisena, koska varastoissa on jo tuotteita ja pakkausmateriaaleja.
Aikataulu voisi johtaa erittäin suureen tuote- ja pakkaushävikkiin.
Satojen miljoonien lasku ja tuhotut tuotteet
Elinkeinoelämän arvion mukaan kustannukset suomalaisyrityksille voisivat ilman siirtymäaikaa kohota jopa satoihin miljooniin euroihin.
Valtioneuvoston kanta on kirjattu poikkeuksellisen suoraan: käyttökelpoisten tuotteiden tuhoamista tai sen välttämisestä aiheutuvia kohtuuttomia kustannuksia ei voida pitää direktiivin tavoitteiden mukaisena.
Vihreä sääntely olisi siis pahimmillaan tuottanut jättimäisen määrän jätettä.
Suomi otti kuuden kuukauden lisäajan
Suomi pyrki vaikuttamaan komissioon koko EU:n laajuisen siirtymäaikaratkaisun saamiseksi.
Kansalliseksi ratkaisuksi kirjattiin kuuden kuukauden siirtymäaika, jonka mukaan tietyt direktiivin vaatimat muutokset otetaan täysimääräisesti käyttöön vasta 27. maaliskuuta 2027.
Suomi ei ole yksin, sillä myös Ruotsissa sääntely on viivästymässä ja se kokonaisuudessaan tulee voimaan tammikuussa 2027.
Kaupan hylly ei siis muutu yhdessä yössä
Syyskuun 27. päivä on tärkeä päivämäärä, mutta se ei tarkoita, että vanhat pakkaukset katoaisivat kaupasta.
Rajattu siirtymäaika koskee niitä tilanteita, joissa väittämä on jo markkinoille saatetussa tavarassa tai sen pakkauksessa.
Vanha pakkaus voi siis olla hyllyssä vielä pitkään sen jälkeen, kun uudet säännöt ovat voimassa.
Toinen direktiivi tuli voimaan jo heinäkuussa
Samassa lakipaketissa pantiin täytäntöön myös tavaroiden korjaamisdirektiivi, jonka säännöksiä alettiin soveltaa 31. heinäkuuta 2026.
Tiettyjen tavaroiden valmistajille tuli velvollisuus tarjota kuluttajille korjauspalveluita, ja lakiin lisättiin säännöksiä varaosien ja työkalujen saatavuudesta.
Myös korjaamisen estävät sopimusehdot kiellettiin.
Kuluttajalle muutos näkyy kahdessa paikassa
Ensimmäinen paikka on pakkaus, jossa ympäristöä koskevan lupauksen taakse tarvitaan jatkossa enemmän kuin pelkkä hyvältä kuulostava sana.
Toinen on rikkoutunut laite, jonka korjaaminen on nyt lainsäädännössä ensisijaisempi vaihtoehto kuin aiemmin.
Molemmissa kyse on samasta ajatuksesta: ostopäätöksen pitäisi perustua tietoon eikä pelkkään mielikuvaan.
Vihreä väri ei katoa pakkauksista
Uudet säännöt eivät kiellä ympäristöstä puhumista markkinoinnissa.
Ne siirtävät huomion yksittäisestä vihreästä sanasta siihen, mitä yritys pystyy sanan takana osoittamaan.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Sama itsehoitolääke voi maksaa eri apteekissa eri hinnan – näin säästät rahaa
Mitä sana ”luonnollinen” oikeastaan kosmetiikassa tarkoittaa? Tukes oikoo sitkeän mielikuvan
