Tule jo kesä!

Kesäkuussa 2011 tein päätöksen: elämä uusiksi täydellisen muodonmuutoksen suhteen, aion laihduttaa. Paljon. Nyt kertakaikkisesti riittää jojoilut. Aikaa projektille tasan vuosi.

Loppukiri häämöttää. Pudotettuja kiloja 30, jäljellä 15. Olen aika helvetin ylpeä itsestäni. Ja mikä parasta, tämä on ollut törkeän helppoa. Huvittaa edes sanoa niin, mutta näin se vaan on. Vihdoin ja viimein on naksahtanut jokin lopullisesti kohdalleen pääkopassa, minä osaan ja kykenen elämään ja syömään terveellisesti. Ja mikä tärkeintä, myös pudottamaan sitä painoa terveellisesti. Ei enää nälkäkuureja saati oksentamisia, itsensä inhoamista puhumattakaan jatkuvasta paskasta olosta.

Olen vihdoin ja viimein 31-vuoden iässä sinut itseni kanssa pääkoppaa myöten. Jo oli aikakin! Kesäkuussa räjähtää. Järkkään sekä oman suoritukseni, että kesän 2012 kunniaksi helvetinmoiset pippaloinnit läheisimpien ihmisten sekä kavereitten kanssa.

Kunhan niistä pippaloista selvitty, niin alkaakin sitten täysin uusi projekti: kehonmuokkaus. Aikaa siihen 6-12kk. Näemmä olen nyt sitten hurahtanut pahemminkin tuohon saliharjotteluun... Aion muovata tästä ruhostani kiinteän, lihaksikkaan ja omaan makuuni kauniin sekä naisellisen. Fitnesstreenit siis kehiin toden teolla.

Ehkäpä jonain päivänä vielä koulutan itseni PT:ksi, mene ja tiedä. Onpahan ainakin omakohtaista kokemusta mihin sitten turvata, ja voi ihan oikeasti sanoa, että "Hei, mä tiedän miltä susta tuntuu."

Jos minä tähän kykenen, niin silloin kyllä kuka tahansa muukin!

Kirjoitettaessa soi Soilwork-Cranking the Sirens