Hyvää päivää!
Minä luen kirjoja.. Ai mistä? Elämän viisauksista, historiasta, kansoista joista en ollut koskaan kuullut. Ai miksikö? Koska rakas opetti mulle, että kirjoista saa paljon tietoa ja niiden ihanuudella ei ole rajaa. Olen ihan haltioissani. Yritän oppia, ymmärtää ja osoittaa mielenkiintoa elämän hienoille asioille, ehkä osaisin sitten hallitsemaan paremmin tilanteita joita en aikasemmin ole ymmärtänyt. Ei ole tyhmää lukea, on tyhmää olla lukematta ja viisastella.
Susan
Töissä ollaan, työt alkaa noin kuuden minuutn kuluttua. Voin vaan kuvitella mitä on on odottamassa. Viiden tunnin yöunien jälkeen olen arvattavasti ihan tööt, ei se haittaa, huomenna uusiks! Hitsi.
Ei taida kahvikaan uppoo.
Nyt on jo keskiviikko. Perjantaina alkaa loma, miten ihanaa. Ensimmäinen talvilomani. Joo ja miksi se Lontoosta tuleva ylläri ei voinut ajoittua mun lomalle? Niin just, ei mun päätettävissä ollut.
Kuka haluaa viedä mut Haikon Kartanoon rakkauden ihanaan pesään ystävänpäivänä? Any1? No? Okay!!!! Noh ei sitä kannata liikaa odottaa, hyvä jos kortin saa silloin. Ei ku nyt mä päätän muistaa kaikkia rakkaita sinä päivänä ja alan suunnittelee suurta massahyökkäystä lapsuudenystävieni oville. Onhan sitä rakkautta joskus näytettävä. Olen aika tyytyväinen joulun tulokseen, pitää pistää paremmaks toi ystis.
Susan toivottaa kaikille kivaa alkanutta keskiviikkoa ja odottaa edelleen puhelinsoittoa.
Miten maailma voikaan olla näin ikävä ja julma? Miten ihmiset voi tehdä toisilleen niin ilkeitä asioita? Miten me voidaan olla tällaisia? En vaan ymmärrä miten ei ole jäljellä enää mitään muuta kuin viha ja katkeruus. Mä en ikinä voisi tehdä sellaisia asioita muille mitä monet tekee. Se on täysin väärin ja itsekästä ja törkeetä. Ei kaikkia tarvitse rakastaa mutta jokainen ihminen ansaitsee kunnioitusta ja ei monen olisi syytä katsoa itseään peiliin ja miettiä miksi on sellainen kuin on. Mä en todellakaan aio uskoa enää hyvää kaikista ihmisistä, mua surettaa kylmät ja kateelliset ihmiset joiden energia kuluu siihen että ne pilaa muiden onnen kun ne voisi keskittää saman energian oman onnensa pelastamiseen eikä syyttäisi aina muita omista virheistään.
-Empaattinen ja tunteellinen Susan kuittaa
Jos ikävä on tätä, niin en tiedä miten sitä pystyy hallitsemaan. Olen aika voimaton. Kuin olisin istunut kylmissäni sateessa 10 tuntia liikkumatta ja ruumiinlämpö olis laskenut ihan mahottoman alas. Ihan outo fiilis, ihan kamalan outo.
Jos tämä tekee musta tyhmän niin olkoon niin koska ei mun tarvii selitellä mitään kellekään. This is me.
Olen töissä, ylläri. Meillä on taa suht hiljasta. Kaikki mitä on tänään
tehty on ollut reklamaatioita, useampi vuosia vanhoista tuotteista, se on aina aikaa
vievää touhuu selvitellä ostopäiviä ja laatukysymyksiä.
Koht joudun menee aluksi tunnin koulutukseen jonka jälkeen toinen tunti sitä
koulutuksessa opetettavaa hommaa. Arvatkaa paljon kiinnostaa? -100% täl hetkellä.
Nukuin viime yön hyvin mut oon törkeen väsynyt, en tajua. Sit kävin äsken
tupakalla ja ekan kerran vuosi kausiin alko huippaa kunnolla. Hyvä et pääsin
portaat ylös takasin.
Vaikka mun kännykkä pelastui (tämä on merkki) niin se on edelleen vähän
kummallinen. Se esimerkiksi pitää niitä taustavaloja päällä näytössä
ympäri vuorokauden, kivaa akun kulutusta. Mut parempi tuokin kun ei mitään.
Aamulla nousin sängystä aivan liian myöhään. Mulla oli 15 minuuttia aikaa
poistua kotoa ja sit mun pikkuveli soittaa. Luulin, että oli joku hätä kun toinen
soittaa 8.30 aamulla mulle. Eiku se halus jutella. Eipä siinä mitään mut kun
mulla oli törkeä kiire. Sit myöhästyin töistä, vaikka lopetin puhelun kun
huomasin sen jahkailevan 10 minuuttia. Se siitä.
Mulla on tänään koko ilta vapaa. Olisin halunnut nähdä rakkaani.
Mut taitaa mennä lepäilemiseen.
Susan
Kuuntelen Akonin Freedom albumii ja sanottakoon, että meitsi digaa kyl ihan täysii.
Olen ihan mustelmilla viikonlopun reissusta, kiva.
Sellanen joku keski-ikänen nainen joka tykkää naisista yritti pokaa viikonloppuna baarissa. Se vaan hyökkäs jostain kimppuun kun oltiin kattoo livenä trubaduurii. Mä en tiiä mitä se oikeen yritti mutta olin vähintäänkin uncomfortable, yritin kuitenkin olla ystävällinen. Roikuttuaan mussa ja revittyään mua eri suuntiin niin se yllättäen vaan horjahti taakse päin ja kaatu selälleen. En ehtiny saada sitä kiinni mutta autoin kyllä pystyyn. Olipa kummallista.
Ompa sääli, että rakkauden päivä eli Valentines day on Suomessa niin aliarvostettua. Mä ainaskin haluisin sinä päivänä julistaa kaikille ketä rakastan ja tehdä sellasia rakkausjuttuja.
Mun piti tuolta reissusta ostaa eräs tärkeä lahja mutta se oli loppunut. Ajattelin että se on pakko saada, jos sillä ei pysty osottaa jotain tunteit niin ei sitten millään. Ei se ole raha tai lahjat jotka muhun esimerkiksi purisi, muhun puree vilpittömyys ja huomaavaisuus. Sellanen avoin ja tunteikas ihminen.
Yritin kattella mitäs kivaa ohjelmaa olis esim. Helsingis tiedossa ystävänpäivänä niin en ainakaan vielä löytänyt mitään. Blaah.
Nyt jatkan odottamista.. tuntuupa kurjalta.
Kattoo emerdalea ja yrittää taistella hammaskipua vastaan. Voi kun hän soittaisi jo.
Moro!
Oon nyt työpisteelläni ja kirjottelen koska on todella hiljasta. Oli tarkotus
mennä salille tänään mutta olo on niin poikki joten taidan skippaa. Odottelen
puhelinsoittoa, on niin ikävä. Sain tietää, että mulle on järjestetty yllätys
ystävänpäivä-viikonlopuksi Lontoosta, en malttaisi odottaa sitäkään.
Mulla alkaa pian talviloma, olen viikon tekemättä mitään. Aion vaan maata
himassa. Heh no ei kai, pakko käydä salilla, syödä, juoda, ulkoilla ja nauttia
kirjallisuudesta ja elokuvista, toivottavasti hänen kanssaan. Nyt olis hyvä jos
olis koira, sen kanssa voisi viettää viikon loman ihanasti ulkoillen.
Toi lumi yllätti, melkein toivoisin et kevät tulisi.
Sellanen n. 13vuotias kerjäläispoika tuli Mcdonalsiin kun olin ystäväni kanssa
siellä kahvilla ja jätskillä. Se seisoi siinä nenä punasena ja kädet
paleltuneena ja osoitti mun jäätelöä. Mua kävi niin sääliksi, ei pienen pojan
pitäis joutua pyytää jotain jäätelöö. Kyllä tommonen pistää suututtaa, en
sit tiedä onko mua helppo fuulaa silmään, eli oliko se huijari mutta mä ainakin
uskoin sen stoorin yhdellä haukulla.
Mun auto ei pidä enää kauheeta metelii koska lisäsin öljyy, jarrut tosin
pitää, nekin pitäs fiksaa. Ärsyttää kun koko ajan joutuu säätää vanhemman
auton kans,haluisin uudemman.Jos tää korkojen lasku jatkuu niin mä voisin ehkä
ostaa uuden auton.. hetkinen lasketaas. Vuoden kuluttua.
Mä oon edelleen japsiautojen kannalla mutta digasin Volvoo kun lainasin sitä
kaverilta viikon ajan, se kehräs kivasti. Mutta se mitä oon kattonu pitemmän
aikaa (merkistä huolimatta) oli avo pösö. Oi voi, katotaan miten käy.
Mun pikkuveli täytti eilen 19-vuotta ja toinen täyttää 21 ensi viikonloppuna
jolloin me juhlistetaan niitä ihan ulkomailla asti. Aika helmee. Tuntee ittensä
aika vanhaks kohta, heh. Sit kun mä täytän 30 niin mä lähen johonkin hiton
paratiisisaarelle enkä halua että koko saarella on muita ihmisiä, vedän vaan
fancy drinks valkosen hiekan päällä ja tunnen junglen jyskyttävän ihoni alla.
Voih, kyllä kyllä.
Mun tekis jotenkin kovasti mieli kaivaa mun viulu lomalla ja alkaa soittelee. Samoin
tekis mieli kaivaa kaikki maalaustarvikkeet, en tiedä osaanko enää maalata. On
jäänyt vaiheeseen se olohuoneeseen tuleva jättimaalauskin kun en saa tarpeeks
hyvää fiilistä. Leffaan vois mennä kans lomalla, hmm...
Töitä enää vähän yli tunti. JES.
Eilen piti jälleen kerran hiljentyä miettimään hassuja kun mun hyvä ystäväni
innostui selittämään sitä kuinka vuonna 2013 tulee tapahtumaan suuria luonnon
katastrofeja ja suurin osa ihmiskunnasta kuolee. Olen siinä mielessä aika
epäileväinen kun perustelut tälle tulevalle kauhistukselle oli aika huterat, on
hauska katsoa kuinka toinen ihan tosissaan uskoo ja vauhkoo että me kaikki kuollaan
sillon et parempi elää vaan siihen asti täysii ja tehdä kaikki mitä
elämässään on aina halunnut koska sen jälkeen ei enää voi tehdä.
Miksi olen epäuskoinen? Olen vähän sellainen, että uskon kun näen mutta tuo nyt
kuulosti vain epäuskottavalta muutenkin. Tällä mun ystävällä on kausia jolloin
se puhuu tuosta asiasta lakkaamatta ja kausia jolloin se ei muista edes sitä. Mä
olen yrittänyt selittää sille, että miksi mä en usko tohon mutta se ei kuuntele
joten tyydyn vaan nyökkäilemään.
Kyllä se Ruotsi on hieno paikka. Menin ja nostin 500kruunua tomaatista, oli kivan
iso seteli, nauroin. Mulla oli ongelmia maksamisen kanssa Ruotsissa, ilmeisesti se
laukkuun kaatunut limu on vaurioittanut mun kortin sirua, joka toisessa paikassa en
saanut sitä menee läpi, onneks oli muitakin kortteja. Mitäs muuta siel näki.
Ainiin oli Israel mielenosoitus, harmi vaan että en ymmärtänyt mitä ne sanoi.
Mä en tajua miten mä en osaa Ruotsia vaikka kirjoitin sen, olen niin huono siinä
vaikka yritän. Sit englanninkielen kanssa on niin, että osaan sitä tosi hyvin mut
puhun aina "hono englanti", töissä asiakkaille ja sit joskus myös just ulkomailla
vaikka mä osaan sitä tosi hyvin, suomalaista mentaliteettia taas..?! maybe baby.
Meen täältä kotiin pyykkäämään ja vähän muutakin kivaa;)
Mä rakastan siinä ihmisessä sitä sen kohteliaisuutta, huomaavaisuutta,
rauhallisuutta ja sitä että se kohtelee mua kuin naista ja saa mut tuntee itseni
tärkeäksi. Mulla on ikävä sitä tunnetta kun toinen saa sut tuntee olos
turvalliseksi, harvoin monikaan saa. Jos kaikki olis niin kuin hän niin maailma
olisi paljon helpompi paikka, love it!
Kyllä mä joskus kans kelasin, että musta tulee stara. Millä rintamalla? En
tiedä, mutta joku iso juttu tapahtuis mulle. Täällä mä vaan kirjottelen
mitäkin Birdget Jones päiväkirjaa jossain hiton cityn sivuilla. Ainahan voin
toivoa, että joku muakin hullumpi bongaisi mut täältä ja tekisi musta tähden.
Tiedän, aika naurettava ajatus mutta kylhän ne youtubestakin bongaa niit
tyyppejä, heh :D
Mulla on edellen purkamatta mun laukut mitkä toin sielt reissusta kotiin.. kamat on
vaan levitetty keskelle eteistä, huokaus. Pitää pyykkää ne kaikki, jes.
Olen vahvasti sitä mieltä, että olen koukussa laitti limuihin. Se on huono asia.
NYT MÄ EN KIRJOTA ENÄÄ
Susan
Töissä olen. Ja eilisten nokosten takia en sitten saanut koko yönä unta. Nyt oon nälissäni ja väsyneenä töissä, en kauppaankaan ehtinyt aamulla vaikka ajoissa heräsin. Olin niin tööt. Kotiin kello 15 jo, ihanaa oih ihanaa.
Menisköhän sitä kirjastoon, tekis mieli alkaa lueskelee taas.
noniin vieläkin pystyssä mutta silti uupunut viikonlopun reissusta..
On yksinäinen olo ja ikävä on suuri.
Yritän saada unta.
