herkku!

*Pukee päälle ja lähtee stockalle* :-P

Siis Täh?! Tosiaanki kuulostaa aika hassulta. Pitöskö sitä sit sinne taas vääntäytyä joku kera. :D Mulla menee kyllä ne miehet hukkaan, kun keskityn ostoksia tehdessäni niihin ruokiin. :)

gusten kirjoitti:
mistä muuten ootte itse kumppanin löytäneet, jos ei lasketa intermentin ihmeellistä maailmaa mukaan?

Klassisesti samassa duunissa tavattiin exän kanssa. Silloinen duunipaikkamme eli kirjasto on muutenkin oikein hyvä paikka kohdata ihmisiä, vink vink. :-)

Mutta ei kannata "etsimällä etsiä" missään, kunhan pitää vain silmänsä auki.

Treenilöistä ja kapakista on joskus tarttunut joku mukkaan

Eniten mua kiinnosti tuossa että mitä ne siikafileet sitten oikein kertoo..

tässä kun on se tilanne oikeestaan, että jos ja kun joku tulee juttelemaan, ni hyvin suurella todennäkösyydellä se leimataan hieman vajakiks. tai siis kun suomalaiset ei lähesty toisia siinä mielessä kuin kännissä tai ainakin muutama rohkasudrinksu tarvitaan... vai oonko ihan väärässä?

itsehän en ole yhtään kumppania (seurustelumielessä) löytänyt baarista vaan ihan muista kuvioista. on ollut samasta työpaikasta, yks hemmo muutti samaan taloon ja sit klassisia kaverin kautta tapahtuneita juttuja...

Ruokaa rakkaudella - sikke sirkkeli

gusten kirjoitti:
tiesin kyllä, että stockan herkussa on laaja valikoima, mutta että näin laaja

jollain tasolla ymmärrän ton ruokakauppa-ajatuksen seuranhakupaikkana, mutta että siellä oikeen etsimällä etsitään, niin kuulostaa aika hassulta :)

Käsittääkseni toi on aika vanha kikka, että ns. haetaan seuraa ruokakaupasta. Ainakin naistenlehdissä ja vastaavissa kovakantisissakin opuksissa (Date Manual etc) on useampaan kertaan neuvottu lähestyä miehiä ruokakaupoissa, tavalla tai toisella.

Mut kuten hetki_ikuisuus totesi, niin ruokaanhan se huomio siellä kaupassa menee eikä miehiin. Ehkä pitäisi tosiaan käydä joskus ruokamarketissa kylläisenä eikä nälkäisenä niin vois tajuta asioita ympärillään. (Siis niinku tutkimusmielessä, mähän seurustelen hyvin onnellisesti.) Kun nyt oon kiinnitäny huomiota lähinnä kiljuviin kakaroihin ja jonoissa etuileviin mummoihin :D

gusten kirjoitti:
mistä muuten ootte itse kumppanin löytäneet, jos ei lasketa intermentin ihmeellistä maailmaa mukaan?

Nyt kysyit pahan, onko olemassakaan muita vaihtoehtoja :D

Öö oisko se sosialisointi ylipäätään, eli pippalot sun muut tilaisuudet niin vapaa-ajalla kuin duuninkin puolesta on sellaisia missä tapaa uusia ihmisiä moneen tarkoitukseen, ja sitten myös oman kaveri-/tuttavapiirin kautta löytyy uusia ihmisiä. Kerran löytyi baarista pidempiaikaista säätöä mutta sekin sai mun huomion tanssilattiataitojensa eikä promilleiden ansiosta. Välillä käy niinkin "onnekkaasti", että joku kävelee kadulla päin ja tekee tikusta asiaa, jotta voi vaihtaa pari sanaa niin enkä puhu nyt itsestäni :D

^hahahah, tikusta asiaa, way to go girl :D

ja en siis tarvitse mitään vinkkejä seuranhakuun, vaan ihmettelen tota kun oon kans kuullut näistä ruokakauppa- ja kirjastoiskuista, että tapahtuuko sitä oikeesti muualla ku leffoissa :)

Heh, tähän saakka olen vain testannut deittini stokkan lihatiskillä - kasvisyöjistä kun on ollut vain harmia.
Exät, ovat tähän saakka löytyneet pääasiassa opiskelu- ja työporukoista.

- J

Minun on erittäin vaikea kuvitella, miten mies voisi mennä puhuttelemaan tuntematonta naista ilman muuta syytä puhua, herkkukaupassa(kaan). No ulkomaillahan naisia häiritään tuon tuosta, muttei täällä.

Jutussa mainittiin, että ostoskorin sisältö kertoo henkilöstä.
Tuli mieleen, että mitäs jos nainen kiinnostuisi minusta ja tarkastaisi ostoskärryäni juuri tuossa herkkukaupassa, toimisiko tiedonhankinta.

-Luomuvoita
-Luomumunia
-Ranskalaista mustaa homejuustoa
-Superkallista kahvia
-Valkotryffelitahnaa
-Ranskalaista ankanrintaa
-Latva-artisokkaa
-Tuoretta vihreää miniparsaa
Jne.
Ei olutta.

Kylläpä olisi oikein se veikkaus, että joku kokkaustaitoinen luomua arvostava herkkusuu se siinä.
Kaipa tästä voisi päätellä sitäkin, että millainen tuo mies EI ole.

Mitäs naisen ostoksista sitten voisi päätellä?
Apteekkikori kertoisi asioita tarkkaankin: Hädensa, Canesten, Diapam... ;-)
--------------------------------------------
Gusten yllä:
"mistä muuten ootte itse kumppanin löytäneet...?"

No, olen aikana ennen nettiä käyttänyt erään lehden seuranhakupalstaa.
Naiset vastailivat lukematta tekstiäni juurikaan, sitä en ymmärrä.
Sain ihan oikeesti ehdotuksen naisparilta, joka olisi halunnut yhteiseen sänkyynsä minut, ja siellä oli jo leikeissä mukana saksanpaimenkoira. Huhh...

gusten kirjoitti:
^hahahah, tikusta asiaa, way to go girl :D

ja en siis tarvitse mitään vinkkejä seuranhakuun, vaan ihmettelen tota kun oon kans kuullut näistä ruokakauppa- ja kirjastoiskuista, että tapahtuuko sitä oikeesti muualla ku leffoissa :)

No kirjastossa ainakin ihan oikeasti tapahtuu, onhan noita tapauksia tullut nähtyä vuosien varrella montakin.

Se on muuten ärsyttävää kun joku akka tulee kiehnäämään ja utelemaan miksei minua ole näkynyt baareissa jne. (en käy baareissa, vain terassilla kesäisin. Heh eipä nuo nyt hirveästi vonkaile kun hoitsu on mukana)

MAgrippa kirjoitti:

-Luomuvoita
-Luomumunia
-Ranskalaista mustaa homejuustoa
-Superkallista kahvia
-Valkotryffelitahnaa
-Ranskalaista ankanrintaa
-Latva-artisokkaa
-Tuoretta vihreää miniparsaa
Jne.
Ei olutta.

Ensireaktio: Liian hienostelevaa omaan makuuni= Jatkaisin omia ostoksiani lähestymättä kyseisen ostoskorin haltijaa, koska tällainen mies tuskin vilkaisis meikäläistä kahta kertaa. Analyysi: (Suur)kaupunkilainen jolla ei puutetta pikkurahasta, suuremman luokan kulinaristi ja nousee epäilys siitä, että osaako kyseinen mies arvostaa ihan vain perinteistä makaroonilaatikkoa kuten tämä maalaistollukka. Tietysti tässä olisi se riski, että kuljen onneni ja elämäni miehen ohitse jos en vaivaantuisi edes kysymään, että: "Ostatko nuo ihan itsellesi, vai oletko kenties ostoksilla rikkaalle isoäidillesi perintöa odotellessasi?". Tähän tietysti vaikuttaisi oleellisesti miehen (ulkoinen)olemus sekä se, että kuljeskeleeko eksyneen näköisenä hyllyjen välissä tuskainen ilme naamallaan tuijottaessaan ostoslistaa, tai kuten kala vedessä tietän tasan tarkkan miltä hyllyltä ja mistä kohtaa löytää sen valkotryffelitahnansa.

Ruokakauppa on liian pieniä. Tosi ihminen käy ruokakaupassa usein ja aina tavataan tuttujakin. Mutta se vaatii rohkeutta myös toiselta osapuolelta enemmänkin. Jos toinen osaa suositella, niin aina käy ilmi ajatus mitvit nyt sa mua opetat.
Eihän se baari niin hullu ajatus ookaan, kun itse ei oo. Mutta alkomahoolin liikaa riippuvus korosta asija.

Joyla kirjoitti:nousee epäilys siitä, että osaako kyseinen mies arvostaa ihan vain perinteistä makaroonilaatikkoa

Puhumattakaan lasagnesta.

njoy sinä sen sanoit :D

Joyla kirjoitti:
njoy sinä sen sanoit :D

Sitähän sää kysyit ;)

Muuten, kerran oli tihkuinen tuulinen syyssää, ja minulla oli siksi jenkkiarmeijan maastosadetakki päällä, ja vedenpitävät vaelluskengät.
Tunnetusti kaksijakoisena persoonana menin siis sänkisenä militaariasussa herrasmieshommiin herkkukauppaan ostoksille, kun oli joku pikkujuhlapäivä tulossa.

Eräs tuntematon Stokkan herrasväkirouva antoi vieressäni herkkutiskillä ymmärtää (minua ylpeästi silmäillen) että mieshän ei tällaisessa ruokakaupassa ymmärrä mitä on tekemässä. Olin vähällä saada huutonaurukohtauksen, mutta hillitsin itseni ja sanoin, että todellakin, minulla on nyt vaikeuksia päättää tekisinkö illalla sabayonkastikkeen vai reduktioemulsion.

Täti ei siis ollut vilkaissut ostoskoriini.
-------------------------------------------------------------------
Kallista? Ei aina.
Arkiruoka kannattaa tehdä S-kaupan pakasteluomukanaa keittämällä, tai ostamalla Uuden-Seelannin karitsaa ja lammasta yöksi uuniin, liemeen juuresten kera. Kaveriksi risotto Italian tapaan valkoviiniin, niin eipä tule gourmet kalliiksi, ja lammas jopa valmistuu kun nukut!

---------------------------------------------------------------------
Lasagnehan on eräs suurista oivalluksista, eikä vähiten siksi, että se on niitä harvoja ruokia jotka paranevat uudelleen lämmitettynä! On jopa pyöreään muottirenkaaseen tehtyjä annoslasagneja. (Italian ja Ranskan rajalla onkin maailman kovin taso, jos vaikutteiden monipuolisuuskin huomioidaan.)
Makaroonilaatikko taas on kunnon luomulihasta tehtynä hieno juttu, meneepä se soijarouheellakin kasvissyöjille (muillekin, kun ei kerro, heh).