Ovikello soi, eikä kyläilystä oltu sovittu etukäteen.
Monelle suomalaiselle tuttu muisto on muuttunut asiaksi, jota kaivataan nyt takaisin: joka neljäs haluaisi voida poiketa naapurin luona ilman ennakkosopimista.
Asuntosäätiön Kotionnellisuus-tutkimuksessa nousi esiin myös toinen luku: yli puolet vastaajista ei koe voivansa mennä naapuriin kylään noin vain.
Yli puolet ei koe voivansa poiketa naapuriin
Asuntosäätiön tutkimuksen mukaan 54 prosenttia suomalaisista ei koe voivansa poiketa naapurin luokse kylään, vaikka 25 prosenttia kaipaa mahdollisuutta spontaaniin naapurikyläilyyn.
Naapurikyläilyä koskeva tulos julkaistiin ensimmäisen kerran jo heinäkuussa, ja lokakuussa julkaistu tiedote täydentää kuvaa suomalaisten kotinostalgiasta.
Asuntosäätiön viestintäjohtaja Johanna Otranen tiivistää yhteisöllisyyden merkityksen muistuttamalla, ettei koti ole vain asunto, vaan myös ympäristö ja ihmiset sen ympärillä.
LUE LISÄÄ: Yksinäisyys leviää kaupungeissa – miksi ihmiset kokevat itsensä ulkopuolisiksi muiden keskellä?
Lähes joka kolmas nuori kaipaa sukulaisiaan lähemmäksi
Peräti 31 prosenttia 18–24-vuotiaista suomalaisista toivoisi mahdollisuutta asua lähempänä sukulaisiaan.
Kaikista vastaajista samaa kaipasi 21 prosenttia, joten nuorten toive erottuu tutkimuksessa selvästi.
Kotionnellisuus-tutkimukseen vastasi huhtikuussa 2026 yhteensä 1 613 iältään 18–69-vuotiasta suomalaista.
Sokeria lainaksi ja talkoot takaisin
Naapuriapu on toinen asia, jota suomalaiset muistelevat lämmöllä, sillä 24 prosenttia kaipaa esimerkiksi elintarvikkeiden ja tavaroiden lainaamista naapureiden kesken.
Perinteisiä talkoita ikävöi 18 prosenttia suomalaisista, ja erityisen innokkaita ovat 45–54-vuotiaat, joista 24 prosenttia kaipaa yhteistä tekemistä.
Naapuriapu korostuu myös 25–44-vuotiaiden vastauksissa, sillä tässä ikäryhmässä sitä ikävöi 31 prosenttia.
Satakunnassa kaivataan eniten yllätyskyläilyä
Ilman ennakkosopimista tapahtuvaa naapurikyläilyä kaipaa Satakunnassa 34 prosenttia vastaajista.
Kainuussa ja Lapissa osuus on 33 prosenttia ja Varsinais-Suomessa 31 prosenttia, kun taas naapuriavun kaipuu korostuu keskisuomalaisilla ja karjalaisilla.
Keskisuomalaisista naapuriapua ikävöi 32 prosenttia ja karjalaisista 30 prosenttia, mikä osoittaa yhteisöllisyyden eri muotojen painottuvan alueilla hieman eri tavoin.
Näistä kodin esineitä kaivataan
Keinutuoli nousi menneiden vuosikymmenten kodinesineistä ylivoimaiseksi suosikiksi, sillä 35 prosenttia vastaajista nosti sen nostalgialistansa kärkeen.
Stereot saivat 30 prosenttia maininnoista, mutta myös säkkituoli, kirjahylly sisustuksen keskipisteenä ja laavalamppu herättivät kaipuuta.
Säkkituolia muisteli 22 prosenttia, kirjahyllyä 21 prosenttia ja laavalamppua 19 prosenttia vastaajista, kun taas rottinkikalusteet keräsivät 13 prosenttia.
Kaikki eivät ikävöi menneitä vuosikymmeniä
Miehistä 37 prosenttia muisteli erityisellä lämmöllä stereoita, kun taas naisista 19 prosenttia nosti esiin rottinkikalusteet.
Nostalgiassa oli kuitenkin selvä vastavoima, sillä 43 prosenttia suomalaisista ilmoitti, ettei kaipaa menneiden vuosikymmenten kodeista mitään.
Vaikka keinutuoli voitti suosikkiesineiden vertailun, lähes puolet vastaajista jättäisi menneisyyden kalusteet suosiolla sinne, minne ne kuuluvat: menneisyyteen.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
8 suomalaista tapaa, joita ulkomaalaiset pitävät todella outoina
Taloyhtiö kieltää suihkun kello 22 jälkeen? Kiinteistöliitto kertoo, miksi kielto ei päde
