Korkeakoulututkinto voi johtaa yli 7 000 euron kuukausiansioihin tai jäädä keskimäärin alle 1 300 euroon, vaikka tutkinnon suorittanut olisi töissä.
Talouselämän tuore selvitys paljastaa, kuinka jyrkästi korkeakoulututkinnon suorittaneiden keskitulot ja työllisyys vaihtelevat koulutusaloittain.
Erityisesti lääketieteen, sotatieteiden ja kuvataiteen väliset erot pysäyttävät: lääkärien keskitulot ovat lähes kuusinkertaiset kuvataiteen maistereihin verrattuna.
1. Lääketieteen lisensiaatti – lähes 7 400 euroa kuukaudessa
Lääketieteen lisensiaatit nousivat ylempien korkeakoulututkintojen tulokärkeen lähes 89 000 euron vuosituloilla, mikä vastaa noin 7 400 euroa kuukaudessa.
Heidän työllisyysasteensa oli 95,8 prosenttia, joten koulutus yhdistyi sekä korkeisiin tuloihin että vahvaan työllisyyteen.
Myös hammaslääketieteen lisensiaatit sijoittuivat kärkipäähän lähes 75 000 euron vuosituloilla ja 97,1 prosentin työllisyysasteella.
2. Yleisesikuntaupseeri – kaikki olivat töissä
Yleisesikuntaupseerin tutkinnon suorittaneista jokainen oli työllinen vuonna 2024, ja heidän keskimääräiset vuositulonsa ylittivät 88 000 euroa.
Kuukausille jaettuna summa on yli 7 300 euroa, mutta tilastoykköseen liittyy erikoinen yksityiskohta: tutkintoa ei enää voi aloittaa.
Hallituksen esityksen mukaisesti yleisesikuntaupseerin tutkinto korvattiin vuoden 2025 alussa yleisesikuntaupseerikurssilla, joka kuuluu sotatieteelliseen täydennyskoulutukseen.
3. Sotatieteiden maisteri – yli 5 800 euroa kuukaudessa
Sotatieteiden maistereista 98,4 prosenttia oli työllisiä, ja heidän keskimääräiset vuositulonsa nousivat yli 70 000 euroon.
Se tarkoittaa kuukausille jaettuna yli 5 800 euroa, mikä nostaa tutkinnon vahvasti työllistävien ja hyvin ansaitsevien koulutusten joukkoon.
Upseerikoulutuksen lukuja on kuitenkin tulkittava suhteessa Puolustusvoimien virkauraan, sillä maisteriopinnot suoritetaan tavallisesti sotilasuran myöhemmässä vaiheessa eikä kyse ole tavanomaisesta suoraan lukiosta alkavasta koulutuspolusta.
4. Sotatieteiden kandidaatti – lähes jokainen työllistyi
Sotatieteiden kandidaateista peräti 98,8 prosenttia oli työllisiä vuonna 2024.
Heidän keskimääräiset vuositulonsa olivat noin 56 700 euroa eli 4 725 euroa kuukaudessa.
Kandidaatin tutkinto on osa upseerin koulutuspolkua, jossa valmistuneet siirtyvät tavallisesti Puolustusvoimien palvelukseen ja jatkavat myöhemmin maisteriopintoihin.
5. Tuotantotalouden diplomi-insinööri – noin 5 550 euroa kuukaudessa
Tekniikan aloilla korkeimmalle nousivat tuotantotalouden diplomi-insinöörit noin 66 600 euron vuosituloilla.
Kuukausille jaettuna summa on noin 5 550 euroa, mikä jää selvästi jälkeen lääkärien tulotasosta mutta kertoo silti vahvasta ansiomahdollisuudesta.
Tuotantotalouden koulutuksessa yhdistyvät tekniikka, talous ja johtaminen, ja valmistuneet voivat sijoittua esimerkiksi teollisuuden, konsultoinnin ja liiketoiminnan kehittämisen tehtäviin.
6. Kuvataiteen maisteri – vain noin 1 270 euroa kuukaudessa
Vertailun toisessa ääripäässä olivat kuvataiteen maisterit, joiden keskimääräiset vuositulot jäivät noin 15 200 euroon.
Se tarkoittaa kuukausille jaettuna noin 1 270 euroa, vaikka tarkastelussa olivat nimenomaan työllisten keskitulot.
Kuvataiteen maistereista työllisiä oli lisäksi vain noin 60 prosenttia, mikä jättää heidän työllisyytensä kauas sotatieteiden tutkintojen tasosta.
Lääkärin kuukauden tulot vastaavat lähes puolen vuoden ansioita taidealalla
Lääketieteen lisensiaattien lähes 89 000 euron vuositulot ovat noin 73 800 euroa suuremmat kuin kuvataiteen maisterien 15 200 euron keskitulot.
Ero näkyy vielä selvemmin kuukausissa: lääkärin noin 7 400 euron laskennallinen kuukausitulo vastaa kuvataiteen maisterin lähes kuuden kuukauden keskituloja.
Vertailu kuvaa työllisten keskimääräisiä vuosituloja, ei kokoaikatyön kuukausipalkkoja, joten esimerkiksi osa-aikaisuus ja vuoden aikana tehtyjen työkuukausien määrä voivat vaikuttaa tuloksiin.
Miksi yksi tutkinto tuo moninkertaiset tulot?
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen arvioi Talouselämälle, että tutkintojen välisiä palkka- ja työllisyyseroja selittävät pitkälti työmarkkinoiden kysyntä ja tarjonta.
Lääkärin ammatissa tarvitaan laissa säädetty pätevyys, kun taas monilla luovilla aloilla työ rakentuu yksittäisistä projekteista, toimeksiannoista ja yrittäjyydestä.
Myös uravaiheella on merkitystä, sillä esimerkiksi yleisesikuntaupseerin tutkinnon suorittaneet ovat jo kokeneita upseereita eivätkä vastavalmistuneita työelämään tulijoita.
Työllistyminen heikkeni Suomessa jo toista vuotta
Tilastokeskuksen tammikuussa 2026 julkaisemien tietojen mukaan vuonna 2024 valmistuneista 71 prosenttia oli työllisiä vuoden kuluttua tutkinnon suorittamisesta.
Työllisten osuus laski toista vuotta peräkkäin, vaikka ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista töissä oli edelleen 88 prosenttia ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 87 prosenttia.
Ammatillisen perustutkinnon suorittaneista työllisiä oli vain 66 prosenttia, mikä osoittaa, että vastavalmistuneiden työmarkkinatilanne oli vaikeutunut useilla koulutusasteilla.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
30 vuoden kokemus ei merkinnyt juuri mitään – uusi työelämä pakotti aloittamaan lähes nollasta
Kesän palkka ratkaisee: Opintotuen takaisinperintään lisätään 7,5 prosenttia – näin sen välttää
