Tekisi mieli lähelle, ihan kiinni ihoon. Haluan muuttaa kosketusmuistikuvan jälleen fyysiseksi tuntemukseksi. Tahdon sormenpäiden silityksen alle pehmeän, hieman ruskettuneen ihon, joka tuntuu niin hyvältä.
[i]Siinä olisit. Sormeilisin jokaisen löytämäni luomen, paikantaisin poimut ja kehon kaaret. Iloitsisin tuntoaistimuksesta, jonka vain toisen ihmisen hellyyttä janoavan hipiän tutkiskelu saa aikaan.
Koskettaisin kämmenselällä, ranteella. Painautuisin vasten – ilkialastonna ihan liki. Kutoisin seittiin, pitäisin lujassa otteessa niin että tietäisit minun olevan siinä, läsnä.[/i]
Iho tarvitsee toista. Ikävöi ihoyhteyttä, läheisyyttä – vuorovaikutusta. Niin äärettömän vahva tapa kommunikoida ilman sanoja, ymmärtää ja hyväksyä. On valtava kokemus kun toinen antaa luvan koskettaa ja on vain ihan hiljaa, odottaa ja vastaaottaa.
Jos vain pääsisin lähelle. Kosketusetäisyydelle.