Joku kirjoitti joskus jossain ketjussa suurinpiirtein siten, että [i]Ellei olisi pakko syödä, voisin luopua koko toimenpiteestä. Syömisestä on vain vaivaa.[/i]
Olen taipumassa välillä samaan ajatteluun.
[b]Nälkä – minne katosit?[/b]
Nälkä häivähtää mielessä ehkä kerran päivässä. Ruokavaliossa on energiaa riittävästi perustoimintojen turvaamiseksi ja suojaravintoaineiden saanti on kunnossa, mutta..
On tämä helvittiä, että ihmisen pitää kellosta katsoa, että [b]nyt syö![/b]. Annoskoot ovat olemattomia ja vatsa tulee täyteen jo ruokaa ajattelemalla.
Valmistan ruokaa mielelläni. Kokeilen monipuolisesti uutta ja käytän mausteita. Ruoka on hyvää ja menee alas ihan ok, mutta kun [b]mitään ei tee mieli[/b].
Työpaikalla tuoksui uunituore korvapuusti, joka on ikiajat ollut suuri heikkouteni (irtokarkkien, jäätelön, seksin ja keksien ohella). Tänään tuoksu ei nostattanut suuria tunteita. Ei kohahtanut. Ei niin mitään.. Alan huolestua.
Kaivan repusta matelipussin työpöydälle kahvikupin seuraksi ja jatkan hommia.