Torstai 17.5.
Kotiovi kiinni ja kohti tuntematonta. Veturinkuljettajalla oli varmaan huono päivä, sillä junamatka ei tuntunut päättyvän ikinä. Pasilaa lähestyttäessä sain puhelun ”En pääsekään vastaan..”.
Kerrassaan upea vastaanotto! Minua vietiin 10-0; en voinut muuta kuin vikistä.
Kaunista, herkullista, uutta ja ihmeellistä. Pää pyörällä ihanasta ruuasta, hyvästä viinistä, hauskasta, älykkäästä seurasta, naurusta ja kovin vakavastakin keskustelusta.
Perjantai 18.5.
Aamun kiireetön hulluus muuttui melkein puolenpäivän paniikiksi, mutta ehdin. Kentällä kuljettaja avasi [URL=http://www.chrysler.com/en/300/gallery/360.html]Chrysler 300’n[/URL] oven ja kantoi matkatavarani lähtöaulaan saakka. Todella harvinaista kohteliaisuutta kotimaanliikenteessä. Aulassa tapasin useat tutut kasvot ja ainakin yhtä monet uudet. Iloista puheensorinaa, tervehdyksiä, halauksia ja suukkoja..
Lauantai 19.5.
Fiera. Elämyksiä, kokemuksia, uusia välineitä ja laitteita. Pienempi tapahtuma kuin toissa vuonna. Iltapäivällä hetki biitsillä.
Italialainen illallinen viinitilalla. Omituista ruokaa, rätiseviä vinyylilevyjä, tanssia ja ”kylähullun esittämiä” taikatemppuja.
Yökerhoon ja lomamustelma reiteen..
Sunnuntai 20.5.
Messuille aamusta.
Maanatai 21.5.
San Marino
Tiistai 22.5.
Bologna
Keskiviikko 23.5.
Olympialaiset
Torstai 24.5
Paluu kotimaahan
Perjantai 25.5.
Kotiin. Väsyneenä, mutta onnellisena. Oikeasti.