Heräsin täysissä pukeissa 12 h unien jälkeen. Olisin voinut (kai) nukkua vielä hetken, mutta äiti herätti puhelullaan. Olen vakuuttunut, että pitkä yö johtui yksin siitä, että luin illalla Henry Millerin Sexusta. Teos on niin tajuttoman pitkävetinen ja kuiva (miten voi olla molempia?), että epäilen etten saa sitä koko kesänä loppuun. Sinnillä olen aiemmin Helstenin yhtä kirjaa (jonka nimeä en nyt muista) lukuunottamatta tavannut kannesta kanteen joka ikisen, jonnka olen aloittanut.
En muista nähneeni unia, toisin kuin syntymäpäiväänsä viettävä [URL=http://www.city.fi/kayntikortti/leonhart/]Leonhart[/URL], jonka unimaailmassa olin vieraillut. Onneksi (vai pitäisiköhän olla pahoillaan) kyse oli viattomasta tienneuvonnasta :).
Perillekin unessaan pääsi. Tapahtuman voisi tulkita siten että olen Leonhartin hengellinen johtaja, pohjoisen suuri samaani, jolta aina isojen asioiden edessä tulee pyytää lausunto. Palkkiota ei peritä. Opastettava kunnioittaa samaaniensa neuvojen noudattamisesta saadun henkisen ja/tai materialistisen hyödyn ja omantunnon mukaan uhrilahjoin aina joka toinen uudenkuun hetki. (En aio tarkistaa kalenterista milloin seuraava pimeä yö on).
Aion jatkaa laiskotellen auringossa aina myöhään iltapäivään. Olen ansainnut sen.