Käytännönläheisempi elämä in my mind

Voi helvetti. Taidan tehdä ihan näillä näppylöillä istumisen maailmanmestaruuden. Perseeni on litistynyt tuoliin, tuolissa oleva pehmuste on litistynyt paperinohueksi ja takapuolestani tuolin läpi kasvavat juuret ovat riehaantuneet ja kiemurtelevat hamaan Indokiinaan saakka. Hitto. Miten tästä pääsee pois?!

Taidan tehdä myös virtuaalilaihdutuksen maailmanmestaruuden. Tässä istuessani olen ehtinyt punoa juonen jos toisenkin saadakseni itseni inhimillisiin mittoihin. Käytännön toteutus vielä hieman ontuu, koska noh... tässä tuolissa istuen ruokaremppa ja läskijumppa jäävät inhasti vain suunnitelman asteelle. Niinpä olen sitten vienyt ajatuksen hieman pidemmällekin ja voi, kuinka useasti olen tässä istuessani laihduttanut itseni pikkiriikkiseksi ja ah, niiiiiiin kuumaksi! Itseasiassa juuri äsken kirmasin Alppipuistossa lantiofarkuissa ja navan paljastavassa minimaalisessa t-paidassa. Niin, mielessäni.

Saatan ansaita myös virallisen Ylisuurten Suunnitelmien ja Mahtipontisen Tulevaisuuden tunnustuspalkinnon. Tässä istuessa on nääs varsin helppo suunnitella valmiiksi esimerkiksi opintonsa (nykyinen tutkinto oppareineen --> ehkä sairaanhoitaja/terveydenhoitaja ---> seksuaalineuvoja ---> seksuaaliterapeutti --> maailmankuulu seksuaaliguru, jolta esimerkiksi Madonna, Paavo Lipponen ja Twilightin Edward kysyvät neuvoja ihan kädestä pitäen ja johon kaikki rakastuvat ja lopulta Twilightin Edward kiikuttaa minua käsipuolessaan punaisella matolla (huom: olen tosi laiha silloin ja perseeni on pingispallon kokoinen ja samalla terhakka!) ja antaa haastatteluja tyyliin "maailman ihanin ja viisain nainen (huom: siis MINÄ!) valloitti minut" ja sitten törkkää minua timanttisormuksella ja ratsastamme auringonlaskuun Texasin tasangoilla ihanasti kihlautuneena ja minulla on oma vastaanotto ja tuhatmäärin henkilökuntaa Lontoossa tai ehkä Los Angelesissa tai luoja ties molemmissa!) ja - kuten huomaatte - myös siviilielämän. Miten ihmeessä olenkaan näin lahjakas päästämään asiat hanskasta?! Niin, mielessäni.

Käytännön toteutus ihan nyt esimerkiksi aloittaen siitä opparista ontuu - ja pahasti. Yllättäen olen saanut kyllä mielessäni askarreltua mittavat muistiinpanot ja kaaviot aiheesta, mutta paperille en ole saanut tavuakaan. Ehkä ehdotankin opettajalleni, että teen virtuaaliopparin! Hieno idea! Ehkä alan myös edellyttämään kavereiltani, että he näkevät virtuaalilaihdutukseni tulokset ja vedän kilotolkulla herneitä ja muita palkokasveja kärsääni, mikäli he eivät näe huhkimiseni tuloksia! Itseasiassa taidan suuttua ihan saatanasti vaatteillenikin: miksi M-koon housut eivät mahdu päälle?! Minä olen jumalauta mielessäni kokoa XS!!

Jossain määrin olen pakotettu riipimään takapuolestani ryöppyävät juuret irti tästä minulle niin rakkaaksi muodostuneesta tuolista ja vetämään niitä perässäni kouluun. Se alkaa tänään melkein kuukauden tauon jälkeen. Minulla on viime syksyltä ainakin kolme tehtävää rästissä. Minulla on kolme kuukautta aikaa pusata oppari kasaan. Olen elänyt yli kuukauden sitä varten hankkimani hillittömän seksikirjapinon vieressä, katsellut sitä, säilyttänyt pikkutavaroita sen päällä ja siirtänyt sitä, jos se on ruvennut olemaan tiellä. Olen jopa kerran käyttänyt sitä koululla ja tuonut sen takaisin kotiin. Yhtäkään opusta en ole vielä avannut.

No mutta, olen työstänyt kirjojen avaamista mielessäni jo yli sen kuukauden! Kohta ne varmaan avautuvat itsekseen ja teksti hyökyy aivoihini ja ehkä jopa paperillekin ihan vain ajatuksen voimalla!

Tou.