Maijan säkää messevimmillään

Naapuridilemmani on kohonnut kliimaksiinsa. Hermoni ovat riekaleina. Minä en nuku, koira ei nuku. Olen harrastanut kirjeenvaihtoa naapurini kanssa; laihoin tuloksin. Niin laihoin, että sain nukkua yhden ehjän yön tuossa välissä ja viime yönä olikin sitten taas korkea aika valvoa ja ottaa korkeintaan pikkutorkut parissa välissä. Voi herra talonmies, ole hyvä ja tule eristeinesi!

Kaikki alkoi siitä, kun lääkäri rakensi seinän. Lääkäreiden ei ikinä pitäisi rakentaa seiniä; tulee hyyyyvin huono ja ihmiskohtaloita raastava lopputulos. Kun juttuhan on niin, että minun ja naapurini asunnot ovat joskus olleet samaa tilaa. Täällä asui lääkäri, joka piti toisella puolella vastaanottoa ja toista puolta kotinaan. Kun lääkärillä koitti muuton aika, joku älypää päätti, että tehdäänpä tähän kaksi erillistä asuntoa, määräsi lääkärin rakentamaan seinän ja niinpä lääkäri pusasi seinän pystyyn. Ja millaisen seinän!

On erittäin hyvä asia, etten ole kovinkaan ahkera ikkunanpesijä. Juttu on nääs niin, että tuo edellä mainitun lääkärin pystyyn asentama seinä varmaan kaatuisi, jos tuulisella säällä päättäisin pesasta olohuoneen ison ikkunan ja avaisin sen. Olen ajatellut siirtää sänkyni niin, että päätypuoli on vasten sitä seinää, mutta en taida uskaltaa. Jos päätyisin joskus harrastamaan kiihkeää seksiä sängyssäni, menisi sänkyni varmaan rynkytyksestä sukkana seinän läpi. En kaipaa tilannetta, jossa euforian haihduttua huomaan siirtyneeni viereiseen asuntoon naapurin muijan pällisteltäväksi. Onneksi huolta ikkunanpesusta, saati seksistä ei ole.

Tiedän naapuristani liikaa. Ihan tuon seinän ansiosta. Tiedän, ettei hänellä ole telkkaria, mutta tietokone messengerillä höystettynä on. Tiedän, että hän on mieltynyt ulkomaalaisiin miehiin, erityisesti karvakäsiin. Tiedän hänen etunimensä, joka ei lue hänen ovessaan. Tiedän, että hän puhuu maratonpuheluita huomattavasti enemmän, kuin minä. Tiedän, että hän on paljon hiljaisempi sängyssä, kuin minä (muuten huolta hiljaisuudesta ei ole!). Tiedän, että hän tekee yötyötä ja elämänrytminsä on sitten sen mukainen. Tiedän, että hänellä on vanhanaikainen herätyskello, joka pitää sitä kammottavaa vinkuvaa ääntä. Olen nähnyt kyseisen ihmisen pari hassua kertaa, enkä edes tunnistaisi häntä kadulla.

Haluaisin saada alussa mainitun lääkärin hyppysiini. Mielenkiinnolla haluaisin tiedustella, mistähän materiaalista hän on seinän väkertänyt. Itse veikkaisin kierrätyspahvia. Tarpeeksi raskas huohotuskin kuuluu läpi. Kuulen, kun naapuri laittaa takin hengariin ja hengarin metallitangolle. Naapuri mitä luultavimmin kuulee, kun minä piereskelen. Jos saisin, laittaisin sen lääkärin tolle toiselle puolelle asumaan ja pierisin ja höpisisin täällä puhelimeen yöt läpeensä ja rakennuttaisin sillä sitten seinän uudelleen. Perkele.

Viime viikolla viimein kamelin selkä sanoi naps ja pyysin vuokranantajalta lisää eristettä seinään. Viikko on kulunut ja onko mitään tapahtunut? Juu ei. Olen reilun viikon aikana nukkunut yhden ainoan yön naapurin herättämättä minua kesken unien. Yritin ilmaista tätä naapurillekin, mutta koska en saanut rimputteluuni vastakaikua, turvauduin kirjelappuseen. Askartelin ruutupaperille oikein ystävällisen pyynnön olla vähän hiljempaa öisin. Helvetin kovalla äänellä keskellä yötä puhuttu puolentoista tunnin maratonpuhelu kuuluu minun puolelle vähän turhan hyvin. Sain varsin ystävällisen vastauksen (myöskin ruutupaperille kirjailtuna), jossa minua teititeltiin ja luvattiin yrittää olla hiljempaa öisin. Lupaus ei tainnut kuitenkaan kattaa kirjeen saapumista seuraavaa yötä. Olen viime yönä nääs nukkunut ehkä noin pari tuntia vartin ryppäissä, valveillaoloajan kuunnellen pälinää tonne yli neljään saakka.

Olen jotensakin hermoraunio. Nukahdan pystyyn nyt juuri. Oikeasti, sitä eristettä nyt tänne ja vähän sassiin!