Työhommat voivat joskus lipsahtaa yksityiselämänkin puolelle, varsinkin Jankilla. Tällä kertaa asioiden miksaus oli hyvä diili Jankille niin rahallisesti kuin henkilökohtaisen nautinnonkin kannalta.
Erään tupakka-yhtiön Euroopan markkinointipomo tuli maanantaina tyttärensä kanssa Suomeen kahden päivän työmatkalle. Röökipampun kalenteri oli aamusta iltaan täynnä tapaamisia, joten hän tiedusteli isäntänä toimivalta mainostoimistolta tyttärelleen escorttia. Yllätys yllätys, eräs toimiston osakkaista, herra J. Nenonen, sai viihdytysnakin. Markkinointipomon tytärtä Jankki ei luonnollisesti ollut tavannut aikaisemmin, eikä hän tiennyt tästä muuta kuin nimen, iän ja kansallisuuden: Caroline, 21-vuotias britti. Jankkia hieman pelotti, että minkähän näköinen tyttö sieltä on tulossa, muttei ollut oikeasti huolissaan asiasta. Jankin tuntemat britit ovat yleisesti melko välitöntä ja hauskaa porukkaa, eikä tästä mitään romanssia oikeastaan saisikaan tulla.
Caroline saapui isänsä kanssa toimistolle maanantai-iltapäivänä. Jankki ilahtui, sillä tyttö oli aurinkoinen, hauska, ja kaunis. Ellei Jankki olisi tiennyt Carolinea britiksi, hän olisi helposti erehtynyt: Tyttö oli kuin suoraan Elovena-paketin kannesta.
Jankki vei Carolinen Sassoon syömään, pitkän kaavan kautta. Miekkakalojen ja karitsan mutustelun lomassa kaksikko tutustui toisiinsa. Molemmat olivat musiikin ja teatterin ystäviä, joten juttua riitti. Jankin LSE-vaihtovuotena opittu brittiaksentti teki Carolineen suuren vaikutuksen, ja Cá del Bosco – kuohuviinin huvetessa huiviin tyttö väläytteli helmenvalkoista hymyään alati tihenevällä frekvenssillä. Röökiä Caroline veti kuin korsteeni, eikä Jankki voinut olla pekkaa pahempi. Ennen jälkiruokaa he olivat rampanneet ahkerasti ulkona imaisten isot askit mieheen ja naiseen. Hieman hillitympään savutteluun tottuneen Jankin keuhkot vihelsivät kuin aamuinen teepannu, mutta siinä tilanteessa ei ollut sijaa nössöilylle. Jankki nimittäin aavisteli, että tässä saattaa joutua escorteeraamaan Carolinea hamaan aamuun asti.
Ruokailun loputtua Kovasen limusiini kuljetti Jankin ja Carolinen parin korttelin päähän Patikseen laulamaan karaokea. Caroline osoittautui intohimoiseksi ja hyväksi laulajaksi, joten Jankinkin piti panna parastaan. Robbie Willamsin Angels meinasi mennä vähän turhankin hyvin, sillä Carolinen lisäksi myös viereisessä pöydässä istuneet nuoret naiset syöksyivät halaamaan Jankkia. Tässä vaiheessa oli siis kreivin aika vaihtaa rauhallisempaan mestaan. Kun Caroline ehdotti hotellihuonettaan Kämpissä, Jankki suostui välittömästi.
Hotellihuoneen ovi ei ehtinyt sulkeutua ennenkuin Caroline tempaisi Jankilta 150 euron Sonrisan kauluspaidan päältä niin, että helmiäisnapit vain ropisivat hotellihuoneen parkettilattialla. ”Brittinaiset…”, Jankki ehti juuri ajatella, sitten hänet olikin jo kaadettu sänkyyn. Caroline oli siroksi naiseksi yllättävän vahva, mutta Jankki ei toki pannut pahakseen tällaista toimintaa. Toisenlaista vastaanpanemista Jankki joutui kyllä seuraavan tunnin ajan suorittamaan ihan tosissaan. ”Is this kind of a same as Finnish Sauna?”, kysyi Caroline tuoreen hien valuessa molempien ruumiista valtoimena virtana. ”Yes, kind of…Let´s still hope that there won´t be any smoke down there..” vastasi Jankki. Ensimmäisen erän jälkeen he kävivät suihkussa, polttivat seitsemän tupakkaa, sitten olikin toisen ja kolmannen erän aika. Jankki oli melko vieraskorea isäntä, sillä ottelun lopputulokseksi kirjattiin luvut Suomi 3 – Iso-Britannia 7.
Ei savua ilman tulta. Strategiset paikat säilyivät palohaavoitta, mutta jotain kytemistä yön aikana oli tapahtunut: Seuraavana päivänä Carolinen isä kiitti Jankkia tyttärensä viihdyttämisestä, allekirjoitti kahden vuoden sopimuksen, sekä kutsui Jankin Lontooseen syksyllä neuvottelemaan mahdollisesta koko Euroopan kattavasta sopimuksesta. ”You can call me anytime you´re in London!”, röökipamppu totesi. Jankin luvatessa soittaa Caroline hymyili isänsä vierestä ja vinkkasi muiden huomaamatta:”call me too…”.