Lopetin taas tupakanpolton.
Olen ollut enemmän ja vähemmän tilannetupakoitsija. Aloitin tupakoinnen melko myöhään, vasta armeija-aikoina, ja silloin poltin vain viikonloppuisin. Jossain vaiheessa lopetin tupakoinnin vähäksi aikaa kokonaan, taisin olla vuodenkin polttamatta yhtään tupakkaa. Sitten joku kaunis kesäpäivä aloitin taas uudestaan. Nyt viimeisen vuoden aikana olen polttanut lähes päivittäin, ei mitään karseita määriä (paitsi kunnon viikonloppubileiden aikaan), mutta säännöllisesti kuitenkin. Aamulla herätessäni minulla ei koskaan tee mieli tupakkaa, eli väittäisin riippuvuuteni olemman enemmän henkistä kuin fyysistä.
Olen miettinyt röökaamisen lopettamista jo pitkään, mutta jättänyt lopettamatta, koska minun on tehnyt mieli tupakkaa. Elämänfilosofiaani kuuluu se, ettei ole järkevää kuluttaa suurta määrää energiaa jonkun sinänsä harmittoman mieliteon vastustamiseen, kyllä se nautinnonkin mitta joskus täyttyy, tavalla tai toisella. Olen noudattanut kyseistä periaatetta myös muissa nautintoaineissa ja mieliteoissa kuten ryyppäämisessä, vaihtoehtoisten kokeilemisessa, seksissä, roskaruoan syömisessä, urheilemisessa (sekin voi joskus olla mieliteko, vaikkei ehkä tulekaan ensimmäisenä kaikille mieleen), epäsäännöllisissä elämäntavoissa jne. Ja hyvin on systeemini toiminut, koska en tarvitse mitään edellisen listan tuotteista päivittäin! 😉
Ei tämä tupakoinnin lopettaminen ole mihinkään kiveen kirjoitettu, mutta uskon sen toimivan melko hyvin. Melko kivuttomasti on mennyt ainakin kaksi päivää. Tosin, enpä ole sinä aikana juonut alkoholiakaan… 🙂
Tänään on ensimmäinen tositesti, koska menemme illalla terassikierrokselle. Yritän kuulostella itseäni, havaita mitkä toiminnot heräävät kun joku kaveri sytyttää oman tupakkansa: Tuleeko vesi kielelle, nouseeko pulssi, alkaako päätä särkeä jne. Luulisin, että minulla ei tänään tee mieli tupakkaa.
Huomenna on sitten the testi: Menemme jo iltapäivällä parhaiden ystävieni kanssa puistoon kisailemaan ja kaljoittelemaan. Kaveriperheemme ydin koostuu kymmenestä pojasta ja tytöstä. Yhdeksän heistä polttaa tuollaisissa bileissä ihan surutta ja ketjussa. Tai siis kahdeksan, sillä minunhan ei enää tee mieli tupakkaa 😉
Meinasin kirjoittaa, että pitäkää peukkuja, mutta tuskinpa teidän peukaloillanne on mitään tekemistä minun tupakointini kanssa.
Aurinkoa, savua, promilleja ja hedonistista viikonloppua kaikille!
Easy