Sama kaava toistui tänäkin vuonna (kaksi päivää aikaisemmin tosin kuin viime vuonna) eli mopsi kohti Kotkaa tuttuun talliin talvehtimaan. Tällä kertaa tosin tienvarsimittari näytti +5 mutta eipä siinä silti hirveästi tehnyt mieli vaatetta ainakaan vähentää. Omat ongelmansa oli tosin tällä kertaa Italiaanon käyntiin saamisessa. Rakas Aprilli kun oli seisonut muutaman viikon ajamattomana suhteellisen kylmissä keleissä (ainakin jos pyörän kotimaahan vertaa) niin ei akussa tuntunut latinki riittävän ”palmun alta” käynnistykseen. Meni samassa sitten kamun varpajaisetkin ohi suun kun tarkoitus oli jo lauantaina saada pyörä liikkeelle mutta italialainen temperamentti teki tepposensa. Kyllä harmitti mutta pakkohan se oli antaa anteeksi sunnuntaina kun pyörän sai jälleen käyntin ja baanalle. Ikävä tulee tätä elämyksellisempää tapaa liikkua mutta jospa saataisiin kunnon talvi niin muut harrasteet tarjoaisi lohtua. Toivossa on hyvä elellä…
