Blogi

Kovasti oon miettinyt mitä kaikkea pitää hommata pojalle tässä vielä kun lähtee opiskelee toiselle paikkakunnalle. Kaitpa tuo tietokonetta kaipaa siinä missä itsekkin että miettisin että hommaanko itse uuden vai mitä tehdä. En tie uskaltaako mitään käytettyjä ostaa kuitenkaan ja toiseksi mä en oo mikään tekniikan ihmelapsi niin kaipaisin hiukan valistusta mikä on hyvä merkki ja mitä eroa nyt sit on kannettavalla ja pöytäkoneella. Itse oon miettinyt josko ostaisin kannettavan mut nyt on ollut raha yksi peruste miksi vältellyt ostamista toistaiseksi. Mulla on yleensä se periaate että en osta kuin yhden tarvittavan kerrallaan ja sit kun se maksettu niin taas voi joku toisen tarvittavan kapistuksen hommata. Vältän ainakin ettei tuu ylilyöntejä ja inhoon muutenkin velkoja moneen suuntaan. Tiedän oman kukkaroni ja sen mukaan elän myös. No ehkä mun pitää jutella jonkun "miehen" kanssa tästä koneasiasta ,taitaa olla parempi. Mulle voi myydä hyvällä puhumisella vaikka mitä paskaa muuten. :O)
Mikro saakin mennä vaihtoon ja poika saa tuon vanhan täältä. Se nyt on kait nuorelle pojalle se helpoin ruoan lämmittäjä kuitenkin. Hienoa kuitenkin on että mun poitsu osaa jotain ruokaa sentään tehdäkkin ettei aina tarvi pikaruokaa kuitenkaan syödä. Eli sit pitää mukaan saada keittiötarvikkeita.
Täältä ei lähde kun sänky ,telkkari ja omat henk.koht.kamat niin ja tietty joitain juttuja millä pääsee alkuun. Omaa tv-tasoa ja joitan hyllyjä ei ees huoli mukaan. No ehkä hyvä niin kun onhan noissa taas oma purkamisensa ja viemisensä. Jää tytöille sit ne kamat että mikäs siinä.
Kait sitä vain toivoo että voi auttaa hyvälle alulle se asuminen ettei tarvi tyhjään kämppään mennä kuitenkaan.
Itse kun joskus muutin kotoa pois 17 v niin menin suoraan kalustettuun asuntoon. Ostin suht kaikki tavarat mitä siellä oli mulle oli pääasia että jotain kamaa oli. Taisin maksaa jostain ylihintaakin mut enhän mä sitä silloin aatellut.
Mä olen kyllä sitä mieltä ettei mitään ihmeellisyyksiä tarvi ostaa näin ensialkuun , ne perusjutut riittää ja kamaa tuppaa tulee ihan itsestääkin siinä ajan kanssa. Onneksi poika ei oo sellainen luonne että kuvittelee rahan kasvavan puussa ja malttaa odottaa aina haluamaansa. Tässä nyt kun ei parane liian isoa palaa haukata kakkua kerralla kuitenkaan. Mulla kans on monta suuta mitä aatella ja yli varoen en elä. Hyvillä mielin olen nyt jo siitä miten se on asiansa hoitanut. Nyt kesäduunissa , hoitanut verokorttinsa, kelajuttunsa ihan itse soittamalla ja kyselemällä. Hienoa että osaa ja haluu itse hoitaa asioita ja kun sit tarvii jelpinkii niin pyytää. Siitä tulee hieno mies vielä , mä tiedän sen. Muutenkin on järki kaveri ja eipä oo mitään tyhmyyksiä tullut tehtyy koskaan mistä olisi saanut harmaita hiuksia. Ehkä niitäkin tulee mut ei ainakaan vielä :D

No nyt lihapullia syömään ja sit voisi pistää jalat oikoseen toviksi. Tyttäret on naapurissa leikkimässä vuoden vanhan pimun kanssa. Kait ne on tykästynyt siihen kun saa välillä tuntevansa muka olevansa iso.

Lapset juoksenteli elämänintoa täynnä pihalla ja yht äkkiä nurkantakaa kuului sydäntäriipivä itku ja heti tiesin äänestä ketä loukkasi.Juoksin paikalle ja mun pikkukulta nousee maasta nenä yltäpäältä veressä. En itse luo paniikkia kauhistelemalla liiaksi vaan otan tytön syliini ja rauhoittelen häntä. Sisälle päästyämme huomaan kuinka tytön nenä on saanut aika pahan kolhun kun koko nokanvarsi on veressä ja otsa naarmuilla kuin myös hampaat on tainnut osua huulen kun suussa verta hiukan kans. Vähän tekee itsellä kipeetä hänen puolestaan mutta tämä on sitä normaalia elämää. Välillä saadaan kolhuja ollaan sit isoja tai pieniä.
Putsataan kolhut ja kerroin samalla omasta pikku tapaturmasta joka kävi pienenä.Mun nokkaan on sattunut myös ja siinä oli iso rupi pitkän aikaa.
Tyttö on suht rauhallinen ja antaa äidin hoivata pipit kuntoon.
Sanoin että nyt on parempi hiukan levätä ja varmasti sun nenästä tulee pian kaunis taas vaikka nyt on aika hurjan näköinen nekku. Asettelen hänet petiin ja lohdutan enkeliäni hetken.
Pian hän kaipaa kaksois siskoaan. Iitu tulee sisälle ja kiipeää loukanneen siskonsa viereen. Sivulta seuraan heidän touhujaan ja oli aika hellyttävää huomata kuinka hienosti toinen lohduttaa toista ja puhuu rauhallisella äänellä kauniita sanoja. Emppu pistää päänsä Iitun kainaloon ja minä menen jatkaa ruoan tekoa joka jäi kesken.
Ei varmaan moni ees osaa ymmärtää kuinka vahva side näillä on toisiinsa. Se on jotain todella ainutlaatuista. Toki sisarukset aina on toisilleen tärkeitä mutta nämä kaksi kun on vatsasta lähtien ollut ns.toisissaan kiinni.

Tulee mieleen omat sisarukset ja se kuinka läheisiä mekin olemme vaikka aikuisia jo ollaan. On se hienoa että on lämpimät välit kaikkiin aina vaan.

Heräsin 6 aikaan keittämään kahvia pojalle joka valmistautui kesäduuniin lähtöön. Olisi tuo itse saanut tehtyy kahvinsa mutta mä aattelin että ilahdutan häntä aamusta ja halusin varmistaa että eväät kunnossa ym..
Eilen hän olikin itse laittanut kaiken valmiiksi mikä oli hieno juttu , hyvä sinä. Äiti on äiti ja ehkä aina jollain tavalla joskus hösää tietyissä jutuissa ja kantaa huolta.
No siinä se otti kamansa mukaan ja lähti skootterilla aamusumussa menee ja vielä sit munkin piti kysästä että tarkenetko sä collaritakilla muka vaan. Se vilautti pikku hymyn ja ilme kertoi enemmän kuin tuhat sanaa. Taisi aatella että haloo kyllä mä laitan enemmän jos olisi kylmä nyt ,et dont worry...

Yöunet sillä jäi vähiin kun katteli jalkapalloa ja kello taisi olla lähemmäs 1 yöllä kun vasta petiin meni. Tyttöystävä kainalossa ne tossa köllötti ja sain hiukan pimullekin vihjasta että pikkuhiljaa voisit kotiin mennä:O)

Tosta aamukahvin teosta tuli mieleen että mulla on aina ollut tapana herätä keittää sille siipallekkin aamukahvit vaikka itse olisi voinut vielä nukkua. En mä oo koskaan ottanut sitä "pakkopullana*vaan jotenkin on ollut mukavaa antaa toisen herätä rauhassa ja pikkujutuilla huomioida toista. Omasta halustani olen sen kuitenkin tehnyt aina. Eipä kukaan oo koskaan sitä pahana ottanut , päinvastoin. Minkäs sen tekee ,mä oon tämmönen ja oon muutenkin aamusin se virkku vaikka tuntimääräsesti ei olisi nukkunut paljon.

Tytöt nukkui kuitenkin vielä siihen aikaan niin kompisin takasin sänkyyn ja nukuinkin vielä pari tuntii heidän kanssa.Nyt ne syö aamupalaa ja taivas näytää aukenevan ja kenties se aurinkokin pilkahtaa pian näkyviin.
Vaikka ei se haittaa vaikka pilvistä , ulos mennään silti ja koitetaan nauttii päivästä sellaisena kun tulee.

Mä tein ruokaa keittiössä ja toinen tytär huusi vessasta että äiti tuu pyyhkii. No mä sanoin että pyyhi itse , aika opetella ja siskokin jo osaa pepan pyyhkii ite ja mä teen nyt ruokaa , ei millään viitti tässä kohtaa.
Ei ollut hyvä ehdotus kuitenkaan ja komensin isoveljeä jelppimään alakertaan. Hänen suustaan tuli sama teksti kun mun et pyyhi itse.
Aikani kuuneltua sitä kuka pyyhkii ja ketä niin katsoin parhaaksi käydä päästämässä tyttö pois pöntöltä.
Tytöt tuli keittiöön ja jatkoivat keskustelua siitä ko.asiasta.
Iitu sanoi Empul että kyllä sun pitää opetella ja kato mä näytän kuinka sen teet. En minäkään oo aina osannut mut nyt osaan ja säkin opit. Siinä hän havainnollisti siskolle miten pyyhkiminen onnistuu. Emppu hoki kun mä en ylety, mulla on liian lyhkäset kädet ja mä oon liian pieni vielä. Hm..aattelin itsekseni ja kuuntelin juttua. He jatkoivat tarinoimista keskenään ja sit puhe kääntyi isoveljeen. Kyllä velikin pyyhkii pippelinsä aina ja arvaa miksi? No sen takia että se kasvaisi. Ei sen pippeli kasva jos ei kunnolla pyyhi. Hei ja meille kasvaa karvoja sit kun osataan pyyhkii isona hyvin :O)
Nyt olin jo tarpeeksi kuunellut valistusta ja ehdotin tytöille et auttaa pöydän kattaamisessa ja niin sit tekivätkin.
Tästäkin tarinasta huomaa kuinka paljon sitä pienet miettii mielessään asioita ja miten helpottavaa on pikku kannustus asiaan ko.asiaan.

Toivon elämään kaikkea hyvää.
Myös koettelemuksia, että pysyisin vahvana,
jokusen kyyneleen, että pysyisin ihmisenä,
paljon unelmia, että tulisin onnelliseksi.
Onnellinen tulevaisuus on sitä,
että pääsee menneisyyden yli...
Antamalla anteeksi muille ja oppimalla omista virheistään...

"Tyhmyys on sitä, että ei kastu kesällä.
Viisaus on sitä, että näkee sadepisaroissakin auringon pilkahduksen.
Onni on sitä, että tuntee pisaroiden lämmön.
Rakkaus on sitä, että päästää pisaratkin sydämeensä.
Kuinka rakastankaan sadetta."

Tuli käytyy siellä Atussa mökkeilemässä tänään. Lapset oli ihan intsinä ja en yhtään ihmettele , mökkeily on kivaa.
Miten tuo ulkohuussiki osasi olla yksi mieluisimmista leikkipaikoista.
Käytiin kattoo poroja ja hippasen tuli ajettuu mönkijällä ohimennen.
Grillattiin makkaraa ja voi pojat kuinka ne pullakahvit on sit erinmakuisia tuolla luonnonhelmassa.
Tuli muutama kuva otettuu ja pian uudestaan sit taas. Ehkä seuraavaksi tuo aurinkokin paistaa kun nyt hiukan tihkui vettä välillä mutta eipä se meitä häirinnyt.

http://www.youtube.com/watch?v=VI94AsuvUUA

Kaipaus on kuin kaivo jonka veden näkee , mutta ei ylety juomaan.

meni puhki kun viestejä on tullut laitettua jo 500 kpl.

Mä olen ollut ahkera tänään ja siivonnut kotia ja jopa saanut viikattua vihdoista viimein sängylläni olleet puhtaat vaatteet kaappeihin. Voin kertoo että oli aika vuori jo pikkuhiljaa. Huomaa että loma on kun jotkut asiat tuppaa jäädä tekemättä kun aika menee lorvien ja keksii ihan muuta tekemistä.
Huomenna pitäisi lähtee lasten kanssa aamusta mökkeilee Attuun.
Toivon vain että sade ei yllätä ja saadaan nauttia päivästä grillaten ja luonnonhelmassa.

Suihkussa käyty ja jopa yllätän itseni juomalla yhden siiderin janoon.
Nyppisin kulmakarvoja kyyneleet silmissä kun se sit osaa tehdä eetvarttia ja ikuna ei se oo mieluista puuhaa.Yleensä meen oikeen nypityttämään mut nyt ei aikaa liikene lähtee kauneutta hoitaa.
Mä muuten sain hepulin kun huomasin että mulle on kasvanut viikset :D
Onko toi iän tuomaa muutoksia vai mikä hitto sen tekee.Pientä vaaleeta hahtuvaa näkyi olevan.Onneksi ei kunnon parta sentään kasva ,se vielä puuttuisi.
Uskaltaako niit ees höylällä vetää pois vaan mitä tehdä..huih..
Mä oon vanhaksi tulossa ei voi mitään ,se vain on kylmä totuus.
Mikään ei ole niinkuin ennen..
Vaikka mitä siitä ,omatpa on karvani ja eihän koiraakaan ole karvoihin katsomista..

Nyt mä meen nukkuu koiranunta ja huomenna taas jatketaan....

Käytiin lasten kanssa ostaa *korkkarit* kun tyttäret niin kovasti niitä toivoi. Olipa reissu kun ei se riitä että koittaa paria vaan piti sit kaikki mahdolliset kengät sovittaa missä vähääkään jotain kiiltävää :D
No jospa ne nyt sit jättäisi mun piikkarit rauhaan ja onhan se vähän turvallisempaa heidän nilkoille käpytllä oman kokosilla kuitenkin.
Tänään saatiin iloisia uutisia kun poika sai opiskelua varten asunnon ja hyvällä puhumisella irtoi kaksio yksiön hintaan , ei huono supliikki ookkaan tuo ex mies.
Mulle on helpotus kun tietyt asiat on kunnossa hyvissä ajoin ja kaikki paperit kunnossa ajallaan.
Toinen hyvä uutinen on että poika pääsee ensi Maanantaina oikeen kunnon hommiin eikä mee koko kesäloma ihmetellessä ja saa sitä omaa rahaa käytettäväksi enemmän.
Kovasti hänellä on odotus päästä sinne Ruisrokkiin ja onkin jopa tehnyt mulle pikku avituksia että pitää äipällä hyvän mielen et sit saa fyrkkaa tohon reissuun. Oli tosi kiltti kun jussin jälkeen palasin kotiin niin koko kämppä oli suht siivottu ja jopa sen omankin huoneen oli siivonnut vihdoista viimein.
Hyvä hyvä mä tien että on reipas sälli kun haluaa...
Pitäisi tässä laittaa tilaukseen tänään toi rikosrekisteri joka nyt on tuttu juttu kun töihin ne tarvii sen kerran vuodessa ainakin. Aika hassua on että vaikka mä tien että ei mulla mitään merkintää oo niin kuitenkin pikku jännitys aina ko.asiasta. Ihme höpöpää kyllä oon.
Sain kutsun Samppalinnan kesäteatteriin ja päätinpä lupautua menemään.Tuleepa sielläkin sit käytyy ees kerran kesässä jos ei muuten.
Hyvä seura ja esitys ok niin mikäs siinä ja jos ilma sallii siitä sit menoon laivoille parille sidukalle niin jees homma.
Nyt ulos nauttii kelistä ja voisi kait hippasen jotain lukea samalla ajankuluksikin.