Blogi

Nainen on elämä ,nainen on hauta.
Nainen on voimakas mangneettirauta.
Nainen on elämän riemu ja risti,
piru sen miehelle piinaksi pisti.

Mä laitoin uuden yhteisön kun ei osunnut silmiin oliko siellä biljardista pitäville omaa. Jos on niin tuuppikaa mua että poista se.Sit on aika hankkia silmälasit tai mulla voipi olla lukihäiriö.

Nyt mun älykkyysosamäärä ei riitä kertomaan että mistä johtuu että eilen katsoessani Eurosport kanavaa alakerrassa niin juonto tuli Ruotsiksi ja kun siirryin yläkertaan niin siellä se tuli Suomeksi. Hm ..mielessä kävi että jos hinnanero tekee sen..mitä halvempi niin ei saa kaikkia samoja "lisukkeita" kuin että olisi kalliimpi. Eli olemmeko tulleet siihen että tosi halpa kun on niin sitten tulee viittomakielellä..
Mut on tämä hienoa kun on digiaika!

Niin ja tuskin tää on niitä blondeille tarkoitettuja digibokseja:O)

Blogi runoni eivät kerro mun nykyisestä olotilasta mitään.
Heittänyt vain teidän iloksenne tai vihoiksenne jotain mun runotuksia myös tänne.Suurin osa teksteistä on aikaa kun olin 11-15v.Ja silloin myös ne ensirakastumiset tuli kuvioon ja myös ne ekat sydänsurut.

Mutta sanoisin että toki elämänkoulua käyty sen jälkeenkin ja ehkä jokunen juttu on jonkun "arvenkin jättänyt" mutta elossa ollaan...
Mikä ei tapa,ne vahvistaa ja hyvä niin..

Nyt töihin ja mukavaa alkanutta viikkoa kaikille :O)

Lapset hoidettu petiin ja nyt on oman laatuajan vuoro.
Kovin vähän katson televisiota mutta nyt tulee Eurosportilta Snookerin World Champ Final jossa vastakkain O'Sullivan ja Carter.
Ja kun nyt toinen sattuu olemaan mun suosikki niin ei voi olla katsomatta:O)

Ja sen jälkeen taas halamaan tyynyä ,niinkuin aina..

Omat Juhannukset on aina mennyt mökillä tai Naantalissa. Vähitellen rupee nyppimään sama kaava kun tekisi mieli lähteä ihan uusiin maisemiin.En toki sano että on ollut tylsää ,päinvastoin.Hauskaa on aina ja muuten sama missä on kun itse annan palaa täysillä jos siltä tuntuu. Ja mä todella tykkään olla mökillä!
Enpä tähän ikään ole koskaan ollut ees festareilla ym..mietin mistä sekin on johtunut mut syy kait lienee ollut se oma elämäntilanne ja kun nyt suurin osa tutuista on sellaisia arkapöksyjä ettei niitä mihinkään saa. Ja onhan syynä ollut myös se etten niin ole välttämättä itsekkään ollut innostunut ajatuksesta monen päivän kännäilyyn. Kääk, yksi ilta riittää mulle ja posket ohittaa nenän sen jälkeen pari päivää.
Mutta minä olen sellainen että voisin ottaa repun selkään ja lähteä seikkailuun.Ihan sama vaikka olisi telttailua pystymetsässä. En kuitenkaan halua lähtee yksin vaikka joskus sekin varmasti olisi hyvä.
Olisi kiva kuulla eri mielipiteitä/suosituksia ym..jos haluaa avartaa mun katsomusta ko.asiaan..

Saavuit hiljaa,tuskin huomasin.
Kuljit kanssani,vaivoin sen tajusin.
Lähdit pois,yhä vaikenin.
Tänään huomasin,sua rakastin.

Katson sua viimeisen kerran.
Hymyilen sulle ,mutta sä tunnet
tuskan sisälläni.
Nauran,mutta sä huomaat kyyneleet silmissäni.
Olisi niin paljon sanottavaa ,mutta kyyneleet kertoo kaiken.

Sähköpostiin oli aamuyön tunteina tullut pari kirjettä.Avasin ekan ja vähän jo voimat meni siinä kun tekstiä oli ihan hurjan paljon.Omasta mielestäni paras on sellainen lyhyt kuvaus itsestä jos ajattelee vaikka kenties sitä lähempää tuttavuutta. Tärkeää on ensin nähdä että haluaako vastaanottaja tututustua.
No siitä postitista..
Kun kirjeen olin lukenut loppuun oli jo kirjoittaja saanut mielessäni omat kasvonsa. Teksti oli kuitenkin mukavaa luettavaa ja hienosti kirjoittaja osasi ilmaista itseään. Klikkasin kuvat auki ja enpä meinannut uskoa silmiäni kun eteeni kavahti jopa 5 kuvaa miehestä jolla ei ollut yhdessäkään kuvassa miesten vaatteita ,vaan naisten.Pikku hymykin taisi tulla , mutta samalla iso huokaus.
Hyväksyn ihmisten erinlaisuuden ja jokainen hakee/haluaa erinlaisia asioita ja se on ok.Mutta ymmärrys loppuu siihen kun jotkut vain ei osaa lukea ihmistä kuvista/tekstistä ym..että kenelle lähettää ja mitä.Minä ainakin osaan ja jos nään että toinen ei kenties ole ns.mun tyyppinen niin en myöskään koita kepillä jäätä.
Olisi helpompaa jättää noteeraamatta tietyt postit mutta olen kohtelias siinä että ilmaisen toiselle että olen kuitenkin vaivautunut lukemaan tulleen kirjeen.Tulin kuitenkin tästä päätökseen että vastaisuudessa katson ensin kuvat ja sitten vasta tekstin.

Ja niille jotka ei halua kuvaansa lähettää sanon vain että ...Kukaan ei osta sikaa säkissä!
Kuvakin on hyvä olla olemassa , en minä ainakaan halua mielikuvitushenkilön kanssa kirjoitella.Pakko ei heti laittaa mutta jo muutaman kirjoituksen jälkeen sen jo haluan. Vaikka se näkö ei ole kuin osa kokonaisuutta mutta siitä kuitenkin selviää heti tuleeko mitään fiiliksiä vain ei. Ja jokaisellahan on oma makunsa. Vaikka olen sitä mieltä että live on aina live mutta jostain pitää lähteä.

Ja voin vielä todeta että vaikka ei olisikaan kiinnostunut muutakuin kamu merkeissä niin sekin tarvii kasvonsa!

Ja toinen kirje missä pyydettiin varpaitteni kuvia..:O) kiitos vain pyynnöstä ,mutta tietty rajaa menee jossain.Kuvia on esillä monenlaisia mutta en ota vastaan pyyntöjä että millaisia halutaan nähdä!Tyytykää siihen mitä on..

Kassajonossa pikkuinen romaanipoika itkee kyyneleet valuen.Kädessään hänellä on pieni tikkari jonka haluaisi isän ostavan.Isä komentaa noin 4v poikaa että et saa mitään ja lopeta itkeminen.Pojan kasvoilla on tunteita herättävä ilme ja hän pyytää kauniisti että yksi vain.Isän ääni kovenee ja terävillä sanoilla komentaa että "lopeta se parkuminen ja heti! Ajatus kävi mielessä että pitäisikö kysyä isältä että jos häntä itkettäisi jokin asia kovin niin kykenisikö itse lopettamaan itkemisen käskystä ja siltä seisomalta.Tuskin sentään.Asioita voi sanoa /esittää niin monella eri tapaa. Jokainen toki kasvattaa lapsensa niinkuin haluaa että se suotakoon mutta tässä kohtaa ehkä olisi voinut itse katsoa mitä on itselleen ostanut myös ja miettinyt että olikohan se pikkutikkari niin paljon pyydetty.Niin olihan hihnalla paljon kaljaa että hyvä kun isin herkut on etusijalla.

Karkkipäivät on hyvä olla kyllä mutta joskus voi poikkeuksiakin tehdä!