Kaksi tuntia ja vartti nurmikonleikkuuta. Voin sanoa, että on vähän hiki. Mutta ai että kun oon ylpeä itsestäni, että sain homman hoidettua! Oli pikkusen vissiin lusmuiltu ton homman kanssa, viime kerran nurmi oli leikattu elokuun lopussa… Onneksi on aikamiespoikatytär, jonka voi nakittaa tällaisiin kivoihin pikku hommiin. Kun oon kerran työtön reppana (vielä tovin) niin onhan se otettava hyöty irti viimeiseen asti.
Tein tänään lisäksi pellillisen kaalikääryleitä. Ehkä maailman parasta syysruokaa: uuden sadon kaalista tehdyt käärykät vastikää poimituista puolukoista tehdyn survoksen kera. Namnam. Ja hirven jauhelihaa luonnollisesti täytteessä. Suurinta huipukkuutta.
Nyt voisi sitten hetkisen tsillailla ja bongailla lisää asuntoehdokkaita. Kiva päivä. Olen onnellinen. 🙂
Rock!