Olin eilen ajoissa (ensi viikolla oleva laskettu aika vaikutti asiaan) ja kirjoittelin joulukortit lähtövalmiuteen. Joulukorttien lähettäminen on hankala ilmiö. Ensinnäkin ärsyttää suunnattomasti lähettää tiimarin ”eurolla kymmenen” -kortteja, joissa lukee vaan perushyvätjoulut ja lähettäjän nimi tai mahdollisesti nimikin on unohtunut kirjoittaa.
Toiseksi on mahdottoman vaikeaa päättää, kenelle kortteja lähettelisi. Ei niitä jokaikiselle tuntemalleen sielulle voi laittaa! Teinkin nyt sellaisen periaateratkaisun, että kirjoitin kortit ihmisille, joiden kanssa yhteydenpito on hieman väljähtynyt, mutta haluan kuitenkin pitää yhteyttä. Näiden lisäksi muutamia sukulaisuus-velvollisuuskortteja. Karsin listalta kylmästi sellaiset velvollisuuskortinsaajat, jotka tuskin panevat pahakseen, jos meiltä ei korttia tipahda. Kaikkein läheisimmille en korttia laita. He tietävät muistuttamattakin, että toivon heille joulun lisäksi kaikkea muutakin hyvää (ja jos eivät muista, muistuttelen siitä kasvokkain tai puhelimitse).
Tylsää jakaa ihmisiä eri luokituksiin. Mieluiten säteilisin rauhaa ja hyvää tahtoa kaikkiin ihmisiin tasapuolisesti… (Nytpäs tuli ylevä ajatus 🙂