Isäni kävi kylässä lauantaina. Sillä on aina tapana käydessään tuoda jotain. Useimmiten se määrä, mitä se tuo menee ihan överiksi. Nytkin saatiin viitisen kiloa(!) pääsiäismunia ja lakritsaa (jotka meni kiireesti kaappiin piiloon lapsen kuolaavan suun alta).
Tajusin tuossa, että hah, tämähän on toistoa omasta lapsuudestani. Silloin isä vaan oli rahtilaivassa töissä ja toi aina sieltä lomille tullessan matkalaukullisen leluja. Ja hienoja leluja olivatkin!
Nyt vasta oivalsin, että tämä on hänen tapansa osoittaa rakkautta. On vaikea sanoa, kuinka paljon rakastaa, helpompaa on antaa painava kassi käteen.