”Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii.” Tuttu kohta. Lähes joka kerta tuo lause kuullaan, kun kaksi ihmistä lupautuu toisilleen kirkollisen kaavan mukaan. (Ei varsinainen kiinteä osa vihkikaavaa, mutta parit useimmiten toivovat sen luettavaksi.)
Tossa sattuu korvaan kohta ”kaiken se kärsii”. Pitääkö rakkauden tosiaan kärsiä perheväkivaltaa, välinpitämättömyyttä, pettämistä, kiirettä, hyväksikäyttöä? Kuulostaa pahalta. Omaa lähipiiriäkin ajatellessa näkee parisuhteen (=rakkauden) vuoksi onnettomia ihmisiä. Tuntuu pahalta.
Alkukreikka on sen verran huonosti hallussa, etten uskalla sanoa, tarkoittiko se Paavali todella kärsimistä. Hilkka Olkinuora ainakin kirjassaan parjaa käännöstä huonoksi ja ehdottaa rakkauden kutsumista sisukkaaksi. Tai sitkeäksi. Kuulostaa paremmalta.
Sisukkuutta ja sitkeyttä toivoisin omassa elämässäni olevalta rakkaudelta. Venyvää ja arjen harmauden läpi puskevaa rakkautta.