Koska olen viime aikoina suhtautunut sangen laiskasti jääkaappini sisällön päivittämiseen (valmisruokia, työpaikkaruokailua, pizzaa, jne), päätin eilen illalla tehdä hieman tutkimuksia siitä, mitä jääkaapissani olevat kupposet sisälsivät. Se oli todella vavahduttava kokemus.
Kelmuunsa käpristynyt Goudan kikkana, tai rasiallinen vihertäviä nakkeja olivat toki luku sinänsä, mutta nekään eivät vielä vieneet kärkisijaa. Ehei. Kirkkain mitali meni valkoiselle Koko-kulholle, josta työntyi esiin sangen kiinnostavan näköisiä violetinsävyisiä karvapalleroita, joiden kärjessä oli tummemmanviolettejä nökösiä. Kuorin varovasti kelmun karvapalleroiden päältä, ja taju oli lähteä hajun takia. Mulla ei ollu kertakaikkiaan aavistustakaan siitä, mitä sen karvalankamaton alla oli, enkä ollu ihan varma, halusinko edes tietää. Hengitystäni pidätellen kiikutin kupin veskiin ja kippasin sen ylösalaisin pöntön yläpuolella. Sieltä lörskähti pönttöön punaista, vetistä mössöä, jossa oli seassa muutamia kiinteämpiä punaisia klönttejä. Tarkastelin sitä epäluuloisena hetken, tajuamatta lainkaan mitä se oli.
Sitten alkoi tajunnan takaosissa kellot kilistä. Minähän tein joskus tammikuun puolenvälin tienoilla äkillisen mielihalun piinaamana mansikkakiisseliä!! Sitä jäi silloin hieman tähteeksi, ja laitoin jämän kulhoon nauttiakseni sen seuraavana päivänä…
Found it!!! Enpä taida enää syödä.