Blogi

Kävin iltamyähäl kattoos sen Mickey Rourke -leffa. Ei hyvä idea. Paitsi et meni yli mun nuksumaammenoaja ni se juttu jäi aivoo eikä tullu uni hetikää. Ja sit heräsin ainaski kolme kertaa yämmittaa ja joka kerta eka kuva aivos oli siält nk painikehäst. Nk siks ettei sil mäiskimisel, niittipyssyl ampumisel, piikkilangas ja lasinsirpales pyärimisel ollu must paljokaa tekoo paini kans niiku mä sen sana ymmärrän vaiks mite ois amerikkalane viihdepaini eri asia ku olympialaste höyhensarja. Ni se uni jäi sit vähäseks ja olis ollu just makeemmillaa ku radio alko esitelmöi aamu-uutimii.

Se oli epälemättä hyvä kuva mut helveti ankee ja surulline olo siit tuli. Siit on taas menny tovi ku oon käyny kuvis just siks ku mä en enää tarvi täs mitää ankeuttamist ja ne komediampualet mitä on ollu ohjelmas on ollu joko silkkaa roskaa tai muute vaa epäkiinnostavii mummiälest. Ainaski niis tarttis olla promilleis ja hyväs suras. Nii et ehkä mä taas jatkan kirjoje kans.

Nii joo, ja saunträkki oli jees. Sitä eijo kirjos jossei ite järkkää.

Joillai väil on hiihtis ni mullakaa eijo sit ranskantuntii. Eksyn töitte jälkee kylille tekee välttämättömyysostoksii ja löyty uus huulipunaki vihdo. Jospas se eijois ees väärää värii! Raahasin ruakakassii kukkakaupa ohi ku jäin kattoo et mikä helveti Hoya toi on… Nii, ei se sit ollu ku iha tavalline pyäreelehtine australis mut vittu se oli punottu kehäks pajuvvesaa mikä oli alkanu tunkee vaaleevvihreetä suipulaa lehtee sinne sekaa ja se kokonasuus oli niiku tooooosi oudo. Enikeis. Jäin sit suustani kii ja katottii niit muitaki poslareit ku siin kaupas oli ja niiku sanotaa ni yks asia johti toisee. Nyt mullon neljäs poslari kotona, ja joo, toi on kans kehällä muttei sentäs pajulla. Jahka se kuivahtaa ni mä käärin sen auki ja paan amppelii.

Oli viis vaille ettemmä heittäny sitä raihnaa mesiriippaa ulos tänää just. Mä olin jo niiku päättäny sen asia mut sit ku ojensin käpälää sitä kohti ni siin oli muutama hentone piäni uus verso… no vittu, mä en vaa voinu. Höh. Se on yhtä rähjä edelleeki ja totaalise epä feng ja šui mut ku se yrittää nii kovi… Se sestä, se sai jatkoaikaa. Mut pitäs kyl hankkii kunnolliset sekatöörit ja raksii sitä ja lykkää se kykkymää uutee purkkii ja mustaa multaa varpaille. Ehkä se olis siin?

voi kilivvitunpilikolo mikä aamu
heräsin neljält siihe et joku oli losauttanu mua päähä ilmesesti sil eile esillä olleel ak–47:l nii et naama oli irrallaa takaraivost ja sitäpais kaikki oikeempuale hampaat irti
kävin juamas pari lasii tuaremmehuu ku tuntu nii kuivalle ja menin takas sänkyy kiähnää ja venttaa et josko se uni tulis takas mut eihä se tullu ku mä vaa raatoilin
nousin ku radio alko sualtaa uutist ja pongasin kylppäri peilist jonku otukse mikä oli ehkä tehty eilisest mannapuurost mutten tunnistanu sitä
join pual litraa tuaremmehuu, ei tehny miäli muumpaa aamupalaa ja silti on viäki joteki helveti huano olo mahas
oikee korva alko irtoo pääst
yritin ymmärtää lehtee painettui uutimii mut oli ylivoimast: onks kokkareil menos joku kilpalu siit kuka onnistuu möläyttää paskasimma sammako? onks oikeesti ihmisii mikkä voi tahallaa sytyttää tollasii maastopaloi ku austalaarias?
lähin kotoo samas hissis ku joku omitune hiippari mikä vilkuli mua vaivihkaa takavasemmalt peilistä ku mä koitin kiinnittää huamioo vaa ovempualee
kuulemma joillei ulkkareille on tullu paha miäli ku suamalaset ei kato niit päi tua kadulla muttemmä tajuu et mite siä pysyy pystyy jos vilkulee muualle ku et mihi laskee käpäläsä seuraavaks mut hei! mä pysyn tänäki aamuna pystys enikeis
koitin tajuu meilei ku oli tyälootas mut se oli enempi arvaamist vaiks ois mite isoks skaalannu enkä mä oo enää iha varma onks tää oikeesti mun tyäpaikka vaiks noi jengit tos käytäväl on kyl tervehdelly sillai tuttavallisesti et ne tuntis mut
joo nii, en postannu tänne plokii mitää eile ku lähin suaraa koulust yhelle neuvooantavalle ja tulin sit aika myähää kotii ja siin välis oli siis niit ulkkareit ja kalasnikovei ja kuplii ja viinii ja sellast ja mä luulen et osa porukkaa ainaski loppuillast puhu takalokii

Tänä aamuna laulo mustarastas ihkusti ku lähin töihi, tais olla eka kerta joulu jälkee ku kuulin vaiks joskus joulukuul kyl veisas. Pimeetä oli niiku aina mut ehkä joteki keväämpi fiilis ilmas. Tiaset nyt riakku samallai ku ne on jo jonku aikaa riakkunu.

Hesaris oli juttu sääksikamerast ja kyl mäki sen aamul näin muttemmä jaksanu lukee. Mä voisin lukee lehe kaks kertaa päiväs ja illal se olis mulle yht uus ku aamulki, mä mitää kummiskaa muista aamukoomas nähneeni. Ku se juttu kuiteski vinkattii ja linkattii mulle eriksee (kiits Tsus) ni oon nyt kattellu sit sitäki pesää vaiks enimmite siä on ollu hiljast. Tos yhe jälkee äske tosin se pesävvallannu kotka kävi istuksiis siä iteksee ja suulaas. Näkyy olee helveti heikko jäätilanne saaristos, ylläri.

Etsin viimevuatist virolast mustahaikarakameraa muttei se oo ainaskaa viä herellä. Ootellaa ja katellaa. Kaikellast villisikakameraa silt samalt saitilt kyl löyty – vituvvähä kiinnostaa siat, niit on tavattu livenäki.

Se on mystine juttu mut keskimääräsesti jos kattoo ni tiistai on mulle viiko paras päivä. Se on menny näi jo kaua. Tiistaina on selvinny viikollopust ja töihi rupeemisest mutteijo viä ehtiny väsyy. Tiistaina paiskoo töit hyväl asenteel eikä ehdi miättii mitää elämä vittumasii pikkujuttui puhumattakaa et isompii mikkä painaa miältä viikolloppuna ja pilaa ilmastoo muuteki heti ku ehtii pyärähtää oma napasa ympärille. Tiistaina mä oon sosiaalisempiki ku muullo. Oispa aina tiistai?

Nii et voiski rupee siivoo ja sejjälkee mennä lenkille. Ja tiskaa ja silittää vois vaihteeks ja parittaa sukkii. Romskust on jälellä viimiset 50 sivuu tj. Muksa ilta tiados. :)

Kaikki vanhat haaskat käy. Nykki on tyrkytetty Springsteeni, Madonna ja Eaglesi lippui ja syksyl vast oli esmes Cohen. Onks noi nyt vittu joteki kuranttii kamaa hä? Vanhassa vara parempi niiku? Enempi kai se on sitä et nykku ne ei enää myy samallai muualla ni nyt sit ehtii tännekki. Minkäs sille sit, ainaski piletit menee kaupaks ja näemmä iha sama kui paljo niist pyydetää. Vans in ö laiftaim tai jotai.

Oli tiämmä kuumpimennys tänää illasuus suunnillee niihi aikohi ku se nous joskus vaille viis. En tiä ku en nähny ku istun ranskantunnil turhautuus. Ope oli saikul ja sijasena oli sellane söötti otus mist mä kysyn pulpettikaverilt et onks toi sust täysikäne. Semmiälest oli. Mitää erityst opetuskokemust sillei ollu ehtiny kertyy, vittu mun tuli miälee enempiki mun omat tunnit mitä mä pidin siihe aikaa ku rahaa piti repii ees jostai. Eli aika säälittävää oli muttemmä jaksanu olla kovi empaattine ku tässon jääny muutama yä taas vajaalle unelle. Ja niiku sanon ni jäi se kuuki varjostumine sit näkemättä mut ku kävin tunni jälestä lenkil ni se paisto kyl jokseeki hianosti ja täyshä se viäki on näi maatiase silmää.

Näemmä ne versot ku mä otin mesiriipast tos tammikuul hillopurkkii tekee juurta eijo kovikaa yhtestyähalusii = ne ei näyttäs tekee yhtää mitää. Vittumaset versokkeet. Ehkä mä sit vaa rupeen etsii kaupast uutta kasvii. Tai sit katon jos näkys joku erillasempi poslari vaihteeks…

Lehteviä puita ja perennoita,
köynnöksiä, hedelmiä, vaalenneita luita.
Kasveja, jotka päivällä katsovat lempeällä silmällä
ja yöllä laulavat valittavan laulun.
Kasveja, joita katsoessa tuntee vuosia nuorentuvansa
ja kasveja joiden lakastuessa syvenevät kasvojen uurteet.

Saniaispuita ja sammakoita,
peikkoja, keijuja, päivänkakkaroita.
Sinun sydämestäsi pulppuilevat monet lähteet.

Mä voin sanoo et mun niskakarvat nous pystyy iha silkast kammotuksest ku eka kerra kuulin et Pekka Strengi jälkeejjääneist nauhost tehdää uus levy. Kesämaa on aina ollu mulle rakas alpumi ja oikeesti siin on vaa yks varsinane vika: se on iha liika lyhyt. Magneettimiähest enno ikinä ollu kiinnostunu paitsi Sisältäni portin löysin on hiano piisi tiätty.

Nyt ku se uus levy on julkastu ja oon joutanu jonku kerra kuulla telkast ja radiost niit nk uusii piisei ni oon iha helpottunu. Mua eijo oksettanu eikä tuntunu erityse pahalle. On tiätty oudoo kuulla Strengi ääntä viarais palos mut noi ylesesti ottae ei tuntunu ettois ollu mitää reaktioo. Ennusko et mun tarvii hankkii sitä kokonasuutta itelleni. Mä kuuntelen Kesämaata vaiksen taida enää uskoo peikkoihi enkä keijuihi ja muistot niist joskus vihloo.

Kävin ulkona, tuuli kohisi ja sudet ulvo tundras.
Tarkemmi havannoide: ilmavvaihtokone seinäs ja piipaa-auto jossai kaukana.
Miks vitussa todellisuus on sellasta et illuusio hakkaa sen aina 6–0.

Lempparihuulipuna loppu, alko hylsy hiärtää huulta. Siin eijo mitää yllättävää. Kummallist on se et ne muut mitä käpälää sattuu aamuvarhasella omast hyllyst/purkist/pussukast ni vittu ne on kaikki joteki omituse värisii. (Onks se vaa kuiteski näköharha? Jos vaihtaa joka päivä värii eikä jumitu siihe lempparii ni ne kaikki näyttää hyvälle?)

Joteki mystistä mite ne värit kans näyttää erille kaupas. Ne on olevinaa ookoo ja sit ku ne tua kotii ja alkaa virittää omaa lärviisä eikä ookkaa enää ulkopomppa pääl vaa keekoilee iha vaa omas väris… Vitut, se sävy on joteki väärä taas. Ja sit vituttaa eikä tuu samantiä nakanneeks vekka ku jotai kuiteski pitää olla ja sit sen hylkää joku päivä ku löytyy mukamas parempi ja huakasee helpotuksest. Ja se jää sinne jemmaa venttaa aamuu ku huamaat et taas tää on kaikki.

Oon tehny hengellisii harjotuksii ja saanu ne taanno otetut RAW-kuvat kamerast koneesee. Hyvä mä! Ku nuksuu muutama yä yli ni vittu joo voi tulla jompaakumpaa aivosoluu joku ajatukse kaltane et millai… No enikeis: fotari ei suastunu aukasee niit (ei siis halunnu tunnistaa formaattii .rw2) ja avasin ne silkkipixis. Iha sama sinäsä, mä en jaksanu opiskella sen ohjelma ominasuuksii ja ku kokelin tallentaa jiipekiks ni se samalla teki niihi sRGB-profiili ja koko paska oli niiku yht tyhjä kans. Kyl mä ymmärsin jo, mä otan sellast suasiolla suaraa. Mut kiitos kaikille ku osallistu tähä! :*