Blogi

Mä näin ruakiksel ku kävin kaupas ni yhes näyteikkunas helveti hianoi isoi valokuvii. Sellasii ku otetaa makroi jostai silmust tai parist terälehdest tj, kyllästiät. Kuvaaja näky olee sellane ammattilane ja jonku taso taitelija minkä joulukorttei mä oon laittanu useempana vuanna – kai mä sit vaa tyksin sen tyylist. OK. Siin ikkunas luki et niit sisustustaului saa ostaa.

Vittu tää jäi taas kaivaa mua. Mitennii jokkut taulut on sisustustaului ja jokkut muute vaa pelkkii taului? Onks ne sisustustaului ku ne on valokuvii ja jos ne olis akvarellei tai krafiikkaa ni ne olis vaa taului?

Mullon muutama kuva kotona seinäs ja mä oon aina ajatellu et ne on taului ja kuuluu niiku mun sisustuksee. Onks ne siis sisustustauluja? Ja jos mä paan ne kaappii tai vaiks kaapi taakse näkymättömii ni sit niist tulee pelkkii taului vai? Et jokkut helveti kalliit maalaukset mikkä on kassakaapis eijo siis sisustustaului ku ne on vaa pelkkii tavallisii taului?

Oudoo.

Picture this: sitä herää aamul ku joku herätysvehje moikuu, kiskoo ittesä sängyst vessaa pesee naamaa ja kusauttaa, rapsuttelee hiukka kroppaasa jostai kohtaa ja jaiks! onki käpäläs katkennu kynsi mikä on silkkaa särmää. Voin kertoo et vittu sillai herää nopeesti! Tai ainaski aukee silmät…

Mihi se kynsi oli jääny ja mitä mä oon puuhastanu yäl ni sitä mä en tod tiä – tapetit on ainaski seinis viä ja lakanaki patja pääl. Sitä katkennutta osaa ei löytyny ees päkiäse alta vaiks siinäki luulis olee hyvä särmä ja terävät esineet yleesä löytyy sillai. Helveti kumma juttu, ohittaa taas mun kummaki aivosolu.

Tehtii eile (flattis ja mä) talkootöit nahkis-ystikse ja NATO hyväks. Aika helveti ällistyttävää, mä ennois ikinä uskonu et piiklet on NATO-yhteesopivii. (Tai sit se on jotai mitä sanotaa ystävyydeks ja solidaarisuudeks, joo, se kuulostaaki jo enempi piiklelle.) Vaivampalkkaa saatii mukilline pussiteetä ja sämppäri. Sämppäri oli jees.

Jälest me käytii flattikse kans kattoos Sinebrychoffi japskinäyttelyt (oli hyvät, makso vaiva & suas lämp) ja miätiskeltii viä ryypillä niskavvalkasuu ja hampatte mustaamist entisvanhase japskinaiskauneude perintette mukaa. Vitu oudoo vaiks tavallaa lookist kai – tai siis mä ymmärrän viä sen niskavvalkasu (ku sil saa hyvä kontrasti mustaa tukkaa vaste ja kais se kimonokauluksest vilkkuva niska sit voi olla hyviki eroottine osa anatomiaa) mut miks ne hampaat piti mustaa? Tavallaa siihe fiiliksee sopi hyvi et sit tervu kilautti ja ehdotti et mentäs sen lempparikiinalasee ja sit me syätiiki nelisi (flattis, tervu ja mä ja nahkis ku ehti paikalle) hyvi.

Tänää oiski sit toi Karhus-Timo käymäs. Tarttiskoha se ylimääräsii käpälii mihi? Ja tarjoskoha se sapuskat.

Oon ollu toimelias koko aamu siit lähtie ku heräsin (liika) aikasi eikä tullu uni. Ihmeellisesti on kaikkee tullu tehtyy vaiks ikkunat on edelleeki pesemättä ku tuntuu et toi tuuli käy aika pahast suunnast ja mullon tollaset entisvanhaset maisemaikkunat mikkä on ihanat kyl ku niist tulee valoo mut pestessä ne on tosi perseestä. (Tähäki tarttis yhe AVU.)

Enikeis, viimetteeks tulin lähikaupa kautta kotii tos äske ja siä kassal oli sellane upeevvärine ja hehkee typy mist näki kilometrii et ainaskaa yhtää suamalast keenii ei voi olla joukos, metriset mustat ripset ja kiharat ja sillai. (Kynnekki oli metriset ja koristeelliset mut siin tuski oli keenel mitää jakoo.) Ja siin ku mä lapon ostoksii kassii eikä ketää muuta asiakast ollu liki ni se typy kysy et hei onks toi sun oikee karvavväri vai onks toi kampaajalt peräsi? No, sekää eijo kyl kauhee suamalast et kysytää tollai mut ehkä nuariso jo voi, mistmätiän. Myänsin ettei se oo aito väri (vaiks aika liki sinneppäi ku se oikeesti ois) ja näkeehä ton et siinnon raitoi ni mitä mä sitä kiältäsinkää. Ni se typy puhkes vualaasee ylistyksee et kui ihana ja kui fantastise onnistunu väri ja niiiiii harvo näkee et sopii niiku noi hyvi jollei ja nii kivaa ku se tavallaa oliki ni mua alko oikeesti helvetisti nolottaa ku sit siin oli jo muitaki väkii ja ne kaikki tuijotti mua … ja se on se viimine ku mitä mä haluun.

Mä oon aina vihannu esiintymist ja näytil olemist ja sitä et mua katotaa. Mialute mä olisin näkymätö ja sitä onneks pääsee nykysi aika luavastikki harjottaa netis. Ehkä se on yks osa mun epäsosiaalisuutta tai sit se täydentävä palikka, ehkä mä oon saanu riittävästi palautetta ulkonäöst herkäs iäs, iha sama – must on viäki epämiällyttävää tai joteki epälyttävää ku joku vaiks töis sanoo et kiva pusero tai oot käyny kampaajal, iha jees. Mä en haluu tulla nähdyks.

Mä en luultavasti käy tos kaupas vähää aikaa vaiks se onki mun lähikaupost paras.

Tänää meen groeniystikse kans teatterii ja huame villgud flattiystikse postsynttäritalkoisii. Kuplii on luvattu panna tarjolle ni ehkei se raatamine oo kovi draamallist luakkaa? Siin se viikolloppu sit taas onki, menny jo enne ku pääs vauhtii. :)

Voi vittu ku on ihanii värei kaupos! Kirkkaankeltasii sandaalei, vahvavvihreit klensoi, kirjavii astiot. Voi että mä nautin! Ei nii et noi mainitut värit mulle sopis enkä oo myäskää uusimas sem paremmi karderoopii ku astiakaapi sisältöökää mut mä vihaan sitä ku kaikki kamat on jonku kuvitellu mukatyylikkyyde nimis mustii, teräkseharmait tai pölysempeessei. Noi tollaset epävärit on perseestä ja voin kuvitella et jos helvetti on olees ni siä eijo muit värei missää hollilla. Värit tekee elämäst paremma eli ne on selkeesti paratiisiominasuus.

Oon ollu pahee tiällä ja tuhlannu kaikellasee ja vitut alan sitä nyt selittää saati pualustella. Kävi niiki et löysin vuasie jälkee sellase kesämeko et tiäsin heti et ton haluun ja kerta se istu nätisti ni se lähti mukaa. Ja kaike elostelu jälkee menin juamaa lasillise hyvää traminii ja siin ku mä ryystin sitä mun iski perverssi himo. Ja mä marssin viivana takas kauppaa ja juustotiskille ja sanon tädille et tota prändi-pähkinäjuustoo. Sääli et se viini oli jo juatu mut mä tiäsin selkäytimes et noi menee 110 % ja niiku mä pääsin kotii ni silpasin hyvä kappalee ja mussutin seisaallaa keittiös. Joo. Se oli just se.

Muino ku mä asun etelämpänä ni siä piti juusto ostaa tiskist krammona, niiku et sataviiskyt krammaa tot savujuustoo ja kakssataa krammaa tota trappistii. Suamalases kaupas ku menee ees ehdottaa ni ne sanoo ettei siit voi tiätää… siähä voi olla vaiks kuplii joukos! Totuus on et ne ei vaa osaa – tai ehkä ne ei vaa kykene ajatelee muuta ku eri kokosii kökköi, emmätiä. Asennekymysys ehkä. Mun muinone kotikylä eijollu mitekää olennasesti isompi tj ku nykynekää eikä se lähikauppa ollu likikää sevväärtti ku keskimääräses suamalases maalaskyläs se isompi kauppa mut mä muistan sen harjottelijatypy mikä leikkas mulle jonku helveti naurettava muutama kymmene krammaa liikaa jotai juustoo ja kui se pyyteli anteeks. Hyvä ku ei punastunu. Ja niiku mitä välii vallankaa mulle? Mut meeppä vaiks Stokka juustotiskille sanoo et mä haluun mun fondyytä varte tota noimpaljo ja tota toista noimpaljo ja kato mitä saat… Joo on kokeltu. :P

Mut sentää jossai kaupos on viä juustotiski oikeesti eikä pelkästää valmiit kappaleet vitu vakuumis! Seki on hiano asia. Ja täs välis mun melki pualkilosest juustommötikäst häipy siis laakist neljännes. Jollaiha tätäki fikuurii tarttee ylläpitää. NAM.

Jos joku tiätää ni mulle saa kertoo. Mitä tahasa vinkkei. Oon yrittäny
1) kuarii (nylkee) sen
2) leikkaa siivuiks kivee myäte
3) leikkaa toise kylje irti, kovertaa lusikal kummakki pualet
ja mährästäny mangomehuu paitsi käpälät kyynärpäät myäte myäs kaikki mahdolliset tekstiilit mikkä on osunu hollille, keittiömpöydät ja lattia.

Oon yrittäny palottaa sitä
1) leikkuulaudal
2) lautasel
3) lavuaari pääl iha vaa käpälis
ja joka kerta se tulos on iha sama: on se ylihyvää nii paljo ku siit saa suuhusa hollattuu (ja käpälist nualtuu ja pöydäst ja ja ja). Mut kellee muulle sitä ei voi tarjoo… (paitsi jos harjottaa sen kans seksii samas yhteydes enne tai jälkee tai siin samalla ja toise nualemine on osa juttuu.)

Mä en oikeesti enää keksi millai sen saa hedelmäsalaattii tai jälkkärii koristeeks tj. Hermo!

Voi pyhä postpäästäsihme! Mä näin unta ettolin just penikoinu. Vittu se oli todelline yllätysvauva ku ottaa huamioo et mä oon leikattu narttu ja mä muistan ihmetelleeni et mis helveti kudoksis se on voinu olla kii. Kukaa niist terveysala tyypest ku siin ympäril parveli ei selittäny tätä. Mä ennollu tiänny ettoon tiineenä enne ku se pentu oli pullahtanu ulos. Myäskää sen pennu isäst mulleijollu mitää havantoo – sitä mä en kyl eritysesti ihmetelly kerta kuka ny kuukausie takasii asioi muistaa enikeis. Selkeesti mitää urost eijollu vakiosti kuvios.

Kukaa mun ystävät ei uskonu ku mä kerron mun penikast ja ne oli niiku et helveti hyvä vitsi hei ja lähetää ryypille. Emo taas oli kauhee hualissaa et millä se ite jaksaa ku se tiäs et mä oon iha yhtä pihalla kaikest pennuhoidost niiku kaikest muustaki.

Ja se rääpäle penikka sit! Vittu. Kahe päivä hyväs iäs mun tytär oli ku piäni ryppyne muari, helveti iso villapaita pääl (kääritty hihost, kokoo mekko) ja pipo silmil se nokkava penikka nootitti mulle et mä oon huano emo ja et se muuttaa mialuummi tätisä perheesee… Mä en voi tajuu ettemmä sanonu sille et helvetti senkus meet sit. Kai se kävi mun ylpeydelle ja mun oli vaa niiku pakko pinnistää? Ni mä sit huamautin sille et ota huamioo sit et siä sä oot aina viimene ja kaikist pikkane mut mulluana eka niiku. Se jäi pohtii sitä. Yks oikee pikkumyy kans.

Onneks munnei tarvinnu nähdä sitä selviintymisosioo!

Luin päästäsenä Kuivalehdest sen Abu Ghraibi -vankila talutushihnadonna haastattelu mikä oli tehty fiiliksel viis vuatta jälkee. Sil donnal on elämä päi helvettii mikä on tiätty paska juttu mut toisaalta se oli edellee sitä miältä et mitää uudelleearviotavaa tai kaduttavaa eijollu ilmenny paitsi et niit valokuvii eijois pitäny ottaa – toiminta sinäsä oli ollu OK. Paska juttu.

Ja sit ku miättii et siä toisel pual on tyyppei mikkä ajattelee etton OK esmes naittaa 13-vuatias tai piiskata vähä vanhempiki perusteellisesti jne jne ni sit voi vaa totee et kusipäisyys eijo kii sukupualest, uskonnost, iäst, kiälest, maantiäteest eikä ees kulttuurist eli et ilmesesti kusipäisyys on ihmise keeneis suaraa annettuna. Ihmine eijo lajina kovikaa mukava. Paska juttu.

Ainoo ku estää ketä tahasa tuleest koulukiusaajaks/keskitysleirivvartijaks/pahonpitelijäks tj on ilmesesti suatusa sattuma. Se onnekkuus etteijo ikinä sattunu sellasee olosuhteesee ei tarkota ettois joteki parempi – useemmat ihmiset on iha yhtä potentiaalisii kusipäit otollises tilantees. Jokkut on vaa heikompaa tekoo ja katuu jälestä. Paska juttu. Ehta kusipää ei kadu.

If I could get away with murder
I'd take my gun and I'd commit it.
(Ja tiätäsin montaki.)

Oon täl viikol taas pari iltaa jutskannu puhelimes yhe tyypi kans mikä on sitä miält et se ois retkussa muhu. Aika jälkijättöstä mummiäst ku siit on monta vuatta ku oltii enempi tekemisis eikä me sillokaa sil fiiliksel tapaltu. Sille on nyt siis valastunu et mä oon helveti hyvännäköne ja haluttava naaras ja mä epälen et täl valastumisel täytyy olla yhteys johoki epätoivo kumulotumisee ku vuadet kuluu ja ne oikeesti hyvännäköset on antanu pakit. Tj. (Tai sit sillon joku senkaltane miälevvika mikä ilmenee jälkikätesenä miälikuvammuadostuksena tj.)

Enikeis, se on vitu rasittavaa ku mä voisin kyl haluu olla väles ja must oikeesti kuulostaa hyvälle et se on saanu taas elämäsä niiku paremmi kuasii – mut en helvetis mä haluu sitä siihe hintaa et mun tarttis uskotella et se uros kiinnostas mua vähä hiukkaa. Päivvasto mä oon sanonu sille suaraa et mä en ees harkitse, mua ei kiinnosta kukaa eikä enää ikinä. Miks vitussa se ei mee perille?