Vaahdikas viikonloppu. Meikäläisen mittapuun mukaan ainakin. Kaikki tarvittavat lisätunnit nipistetty käytännöllisesti yöunista. Se tulee kostautumaan, mutta ainakin valinta on tietoinen. Voin syyttää vain itseäni – ja mielestäni vaihtokauppa unien suhteen oli kyllä kaiken tämän arvoista.
PERJANTAI
Perjantaina Yo-talolla punk-keikalla. Aivan loistavaa menoa! Tuli pogoiltua ja hilluttua oikein antaumuksella, ei ole moneen vuoteen ollut moista kokemusta – oikeasti. Ei oikeastaan voi verrata muuhun kuin toisiin punk-keikkoihin — tarkoitan, että mulla on monia hyviä kokemuksia erilaisista jutuista, eikä yhdensorttista oikein voi nostaa toisensorttista paremmaksi. Mutta siis punk-keikkana ihan mieletön energialataus. Erityiskiitos Kohu-63!!!
LAUANTAI
Lauantai sitten taas… *huoh* alkoi vähän teinityyliin kaamealla kapulalla (ok, tuo oli ainoa kerta kun luet mun blogistani jotain mainoslausahduksia 😉 Siis oikeasti, miten voi tulla kipeäksi 6 oluesta ja 1 drinkistä?! Näemmä helposti. Tai sitten se oli se yksi oluen puolikas, jonka kaadoin päähäni tanssiessani -> thus kipeä tukka 😛
KUKA MINÄ OLEN JA ELÄN JA HENGITÄN…
Punk-keikasta seurasi myös tovi itsetutkiskelua. Monikaan ihminen ei tunne mun sitä puoltani, enkä näköjään oikein aina itsekään, kun se taas yllätti mut itsekin – jos kohta positiivisesti! Päästin itseni irti ja nautin yhdessä muiden kanssa. Ei pahoja energioita missään, vaikka keikan henki oli selkeästi aggressiivinen – hyvässä mielessä. Miksi, miksi, miksi en tee enemmän asioita, joista selkeästi nautin? Miksi mietin ja pähkin niin helkutan paljon ”mitä muut ajattelevat?” En ole sellainen stereotypioitu räkäinen punkkari, joka huutaa kyttä on natsisika – mulla se ilmenee enemmänkin kaavoihin kangistumisen vastustamisena, hyviksi kokemieni asioiden puolustamisena ja iloisena räväkkyytenä. Ja tukkaahan pitää hoitaa aina välillä oluella 😀
LAUANTAI-ILTANA
Lauantai jatkui iltasella mökkireissulla – kiitokset kaikille osapuolille! Oli loistavaa menoa, juomapeliä (en voittanut, ilmeisesti onneksi 🙂 saunomista, vihtomista, tanssimista ja lisää juomista. Älä ymmärrä väärin juomisen hehkuttamista — tähän ikään mennessä osaan todellakin arvostaa hyvinkin monenlaisia asioita ja tapoja nauttia. Toisinaan se kuningas alkoholikin voi olla ystävä. Jokapäiväinen – tai edes jokaviikkoinenkaan – tuttu sen ei mulle tarvitse olla. Ja sitäpaitsi: jokainen taaplaa tyylillään. 🙂
Eikä sovi unohtaa: life is GOOD! 😀
SUNNUNTAI
Oli sitten heräilyä. Tällä kertaa anomus krapulan välttämisestä edellisen päivän kohtuuttomasta kurjuudesta johtuen meni läpi krapulakeijulle – ei tullut kylään 🙂 Ihmiset mökissä vääntäytyivät pikkuhiljaa hereille, keskustelua, kivaa yhdessäoloa. Ihmettelyä naarmuista selässä: vihta tehnyt tehtävänsä paremmin kuin hyvin – luulisi syntien saaneen kyytiä. Silmä mustenemassa, kohtasi tanssilattialla Boten Annan tahdissa sormuksen – hyvää tuuria kun ei pahemmin käynyt 🙂
Sitten Saloon äidin luokse synttäreitään viettämään. Siskonlapsien kanssa lettuja, lakkoja ja jäätelöä, njam! Sitten pikaisesti kylässä siskon perheen luonakin, mukaan tarttui olohuoneen pöytää, bambuverhoa ja mattoa – ensi viikonloppuna sitten lisää huonekaluja. Siskonmuksut ovat kyllä ihanimpia maailmassa – vaan eiväthän nekään koskaan voi omaa mukeloa voittaa 🙂
Päivä ei vieläkään päättynyt, sillä vielä piti käydä ex-anopin mökillä pääkaupunkiseudulla hakemassa vielä hiukan lisää tavaroita omaan kotiin. Upeaa, miten ihmiset haluavat osallistua ja auttaa. 😀
NYT
Vihdoinkin puoli yhdentoista aikaan kotiuduin Tampereelle – tavarat sisään ja nukkumaan! Eikun ”pieneksi” hetkeksi nettiin — 1,5h… Noh, kohta, KOHTA nukkumaan, kirjoitan ensin vain tämän blogin =)
Tätä kirjoittaessani syntyi myös itselleni merkittävä merkintä isään ja ikävään liittyen – jätin sen merkinnän tarkoituksella eiliselle – lukekoot ken haluaa. Itselleni sen merkitys oli suuri, ja sen myötä oivalsin itsestäni ja oloistani taas pienen hitusen lisää.
Vaan samoihin sanoihin voisin tämänkin blogin päättää:
Elämä jatkuu, ja me kaikki olemme sille velkaa sen – että eläisimme! 🙂
-c-