Ah ja voih

Tänään olen tehnyt töitä kymmenen tuntia. Julistaudun siis ahkeraksi. Mutta näkisittepä tämän kämpän! Siivottomuudessa sm-tasolla kilpailevan koti kokee tuplaräjähdyksen, kun etäisesti tutulle termille [I]kodinhoito[/I] ei jää senkään vertaa aikaa, mitä siihen normaalisti vaivautuu laittamaan (eli se 5 min per pari päivää). Silti ihmettelen, miten kämppä voi muuntautua megasotkuisesta kaatopaikaksi silloin, kun on 80% valveillaoloajasta poissa kotoa? :O Elämän suuria mysteereitä…

Kotiuduin siis vasta pari tuntia sitten, ja aamulla on taas riennettävä puoli kymmeneksi töihin. Siltikin on ihan hyvä mieli. Hommat ovat sujuneet näinä päivinä kaikin mahdollisin tavoin. Normaalin tavoitettavuustaiston sijaan olen saanut kaikki haluamani ihmiset kiinni. Ja vieläpä haastoon hirmu lyhyellä varoajalla! Eilen tavoitin kolme ihmistä ja sain kaikki paikalle tänään samaan aikaan, ja lisäksi klaarasin menestyksekkäästi yhden jälleen kerran hyvin paljon (lue: deadlinen kynnykselle) lykkäämäni ja sen vuoksi jo stressiä aiheuttaneen jutun. Tosin iso supermegamultikiitos siitä kuuluu eräälle cityläiselle. 🙂