Kuusi kilemetriä ei ole ikinä tuntunut näin pitkältä matkalta. Harpoin ne äskettäin kun kotiuduin kaverilta. Yöbussi ei halunnut tulla, ja taksi olisi maksanut liikaa enkä olisi edes jaksanut jonottaa iäisyyttä. Mutta ei tuo kävelykään kivaa ollut, kun oli huonot kengät, humalatila sekä kantamuksia. Ajankohtakaan ei ehkä ollut loistelias yksinäisen naisen kävellä kotiin.
Mutta hengissä selvittiin! Ja oli muuten ihan kiva ilta. Maisteltiin valkkaria ja keskusteltiin henkeviä. Silti olen kateellinen ja katkera laulumiitistä 🙁
Heillä kaikilla oli niin muu-kaa-vaa, oi jospa oisin saanut olla muu-kaa-na!