Myöhään valvominen yhdistetään usein huonoihin elämäntapoihin.
Silti tutkimus kertoo monimutkaisemman tarinan.
Kaikki iltaihmiset eivät ole samanlaisia, mutta yksi piirre nousee esiin yhä uudelleen.
Kyse on kronotyypistä, ei huonosta tavasta
Tutkijat puhuvat kronotyypeistä, eli ihmisen sisäisestä kellosta.
Harvard Health Publishing kertoo, että osa ihmisistä on luonnostaan aamuvirkkuja ja osa iltavirkkuja.
Tutkimuksen mukaan ”kyse ei ole huonosta tavasta”.
Tämä ei ole valinta, vaan biologinen ominaisuus, joka vaikuttaa vireyteen, uneen ja jopa ajatteluun.
Yksi piirre nousee esiin: poikkeaminen normeista
London School of Economicsin tutkija Satoshi Kanazawa on esittänyt, että iltaihmiset poikkeavat useammin perinteisistä biologisista rytmeistä.
Hänen mukaansa tämä liittyy laajempaan ilmiöön:
“Älykkäämmät yksilöt todennäköisemmin omaksuvat evolutiivisesti uusia käyttäytymismalleja.”
Toisin sanoen: valvominen ei ole sattumaa, vaan voi liittyä tapaan ajatella eri tavalla.
LUE MYÖS: Alasti nukkuminen voi parantaa unta – näin se vaikuttaa kehoon
Tutkimus ei ole yksiselitteinen
On tärkeää huomata, että kaikki tutkijat eivät ole samaa mieltä.
Kanazawan teoria on herättänyt myös kritiikkiä.
Laajempi kronotyyppitutkimus keskittyy enemmän siihen, miten unirytmi vaikuttaa arkeen – ei siihen, kumpi on “parempi”.
Sosiaalinen rytmi aiheuttaa ristiriidan
Saksalaisen tutkijan Till Roennebergin tutkimus esittelee käsitteen “social jetlag”, eli sosiaalinen aikaero, tilanne, jossa sisäinen kello ei vastaa yhteiskunnan aikatauluja.
Iltaihmiset kärsivät tästä useammin, koska työ- ja koulupäivät ovat rytmitetty alkamaan aikaisin.
Hybridityö luo joustavuutta
Etätyö ja joustavat aikataulut ovat muuttaneet arkea.
Yhä useampi voi rytmittää päivänsä oman kronotyypin mukaan.
Tämä tekee iltaihmisyydestä aiempaa näkyvämpää ja hyväksytympää.
Iltaihmiset poikkeavat rytmistä
Tutkimus ei sano, että myöhään valvominen tekisi kenestäkään automaattisesti luovemman tai älykkäämmän.
Mutta se viittaa yhteen asiaan: iltaihmiset poikkeavat keskimääräisestä rytmistä – ja usein myös tavasta toimia.
Se voi olla etu tai haitta, riippuen ympäristöstä.
Lopulta kyse ei ole siitä, onko parempi herätä aikaisin vai valvoa myöhään.
Vaan siitä, että ihmiset eivät toimi samalla kellolla – eikä heidän tarvitsekaan.
LUE AIHEESTA LISÄÄ: 5 nukkujatyyppiä – tutkimus paljastaa, miksi et nuku hyvin
