Mediassa on ollut esillä maksulliset netissä toimivat deittipalvelut ja niillä ”rahastus”. Vaikka Deittisirkus ei ole nettideittipalvelu, niin asiaan on pakko ottaa kantaa. Käsitykseni mukaan suurin ongelma on siinä, että jos deittisivustoilta ei löydy minkäänlaisia yhteystietoja ylläpitäjiin tai asiakaspalvelu on ulkomaankielinen. Kysehän on sinänsä verkkokaupasta, minkä asiakaspalvelun pitäisi jollain tasolla toimia, vaikka myydäänkin aineetonta palvelua. Näin vältytään epätietoisilta ja tätä kautta tyytymättömiltä palvelun käyttäjiltä, sekä yhteydenotoista kuluttajavirastoon.
Siinä ei ole mitään vikaa, että ensin maksuton käyttö muuttuu maksulliseksi, jos asiakas sen tietoisesti maksaa. Vastaavaa kokeilumahdollisuuttahan käytetään kuntosaleillakin, eikä kukaan valita.
Ei kasvoja nettiin tai tv:seen
Taannoin Yleltä ottivat yhteyttä minuun, että olisivatko voineet tulla speed dating-tapahtumaamme haastattelemaan ihmisiä sillä periaatteella, että ovatko käyttäneet netissä toimivia deittipalveluja. Tähän vastaukseni oli jyrkkä EI. Juurikin osalla speed datingiin osallistumisen perusteena voi olla se, etteivät halua ”nettijulkisuutta” parin haun yhteydessä, saatikka sitten tv:ssä, vaan nämä sinkut haluavat tavata uusia ihmisiä livenä, mukavasti ja turvallisesti.
Mihin speed datingin osallistumismaksu perustuu?
Deittisirkusta ei voisi pyörittää, ellei oikeasti pitäisi kyseisestä palvelusta. Itse nautin uusien ihmisten kohtaamisesta ja elämyksen tarjoamisesta. Ennen kaikkea on ollut hienoa rantauttaa ns. oikeaa speed datingiä Suomeen. Mikään business tämä ei ainakaan vielä ole, sillä palvelun järjestämiseen liittyvät kustannukset nykyisellään syövät osallistumismaksut. Deittisirkuksen kustannuksiin kuuluvat esimerkiksi markkinointi-, materiaali-, verkkokauppa-, kirjanpito-, matkakulutkulut, palkkiot, juomat, asiakaspalvelun ylläpito, tapahtuman järjestämiseen liittyvät muut kustannukset ja jälkityöt tapahtuman jälkeen. Eikä uutena ja tuntemattomana toimijana pelkkä viidakkorummutus ole todellakaan riittänyt. Syynä tähän on myös se, että kaikki osallistujat eivät kerro speed datingiin osallistumisestaan edes läheisille ystävilleen. Sen verran juroja me suomalaiset vielä ollaan.
Unohtamatta myös sitä, että osallistumismaksu karsii ns. sikailijat ja muut mahdolliset häiriköt pois, sekä sitouttaa ihmiset tapahtumaan.
Miksi kaikki edellä mainittu pitäisi tehdä omasta pussista?
Äiti Teresan palvelut ovat erikseen ja itse en kuulu edes kirkkoon. On täysin kohtuullista että yrittäjälle jäisi edes jotain käteen työstään vielä kaikkien verojenkin jälkeen. Voin kertoa että ainakin toistaiseksi Deittisirkuksessa minua henkilökohtaisesti motivoi 95% :sti onnistunut tapahtuman järjestäminen, ihmisten iloiset kasvot ja sekä mahtavat asiakaspalautteet ja asiakkaiden kannustavat face to face-sanat toiminnallemme. 5% tästä siis jää ns. rahamotivaatiolle, mutta sitäkin pitää olla jotta toiminta voisi oikeasti jatkua.
SEURAA TÄHÄN ILTAAN TAI LOPPUELÄMÄKSI
Deittisirkuksen slogan ”Seuraa tähän iltaan tai loppuelämäksi” on rehellinen ja ei lupaa liikoja. Haluamme että Deittisirkuksen palveluita käyttävät sinkut tapaavat mukavia ja potentiaalisia ihmisiä, mutta emme voi tietenkään luvata sitä, että esim. lauantaina 19.10. kello 19.30 Vantaalla tapaat elämäsi rakkauden.
Kyse rakkaudessa ja ihastumisessa on aina sattumasta
Kuka ja ketä on milloinkin paikalla? Mikä elämäntilanne kenelläkin on? Kuinka rohkeasti uskaltaudut heittäytyä? Toimivatko kemiat, vaikka kaiken pitäisi teoriassa matchata? Annatko oikean ensivaikutelman?
Voin seistä deittipalvelun takana, mitä myös itse käyttäisin.
www.deittisirkus.com
Anna/DS