Olen aina ollut musiikkifani. Tyylilajit ovat vaihdelleet monta kertaa vuosien varrella emosta, metallin kautta sheeraniin. Viime kevään aikana olen kuitenkin kuunnellut enemmän luontoääniä kuin musiikkia. Ihan tarkkaa syytä ei tälle muutokselle ole tiedossa, mutta saattaa johtua siitä, että stressaavana aikana ei jaksa kuunnella mitään mikä stressaisi enempää.
Huomasin sellaisen seikan itsestäni, että olin koko ajan stressaantunut kun olin kuunnellut Nightwishiä koko päivän koneella oltuani. Piti ihan googletella asiaa. Vika ei ollut niinkään Nightwishissä, vaan luontoäänet ovat vaan niin rauhoittavia.
Alkuun piti melkein pakottaa itsensä kuuntelemaan lintuääniä ja veden liplatusta, koska ne eivät ole mitenkään hirveän viihdyttäviä pidemmän päälle. Siinä taitaa olla juuri se pointtikin. Luontoäänistä puuttuvat koukut ja kaikki minkä pitäisi kiinnittää kuuntelijan huomio.
Nopeasti mieli rupesi rahoittumaan, ja huomasin päivän jälkeen olevani paljon rentoutuneempi kuin normaalisti. Yleensä päivän päätteeksi oli niin väsynyt. Niin niin väsynyt. Kiinnosti tuijotella vaan seinää tai Netflixiä. Vaikka jos on ruutua tuijottanut koko päivän, silloin paras idea ei ehkä ole pitää sarjamaratoonia.
Luontoäänien kuuntelu on vähän kuin venyttelyä aivoille. Aina ei voi pitää mitään hirveitä treenejä, vaan joskus pitää myös palautua. Luontoäänet toimivat itselläni siihen paremmin kuin hyväkään musiikki.