… taas kerran. Ensin jännitin selkän kestoa jos vaikka tansseihin tulisi lähtö. Tuntui niin hyvältä, että lähdettiinkin lähilavalle. Kurssilla opittuja kiemuroita ei kuitenkaan arvannut soveltaa käytäntöön, vaan mentiin pääsääntöisesti perusaskelilla, loivasti varioiden. Kivaa oli, ja tanssitunteja tuli peräti 5h.
Aamulla tosin polvet olivat aivan pehmoiset, kuin liikaa keitettyä pastaa. 1. aamiainen, puuhastelua, nukkumista, 2. aamiainen ja kello oli hups 12. Loput kahvit juotiin ulkoportailla istuskellen auringonpaisteen hellien talven kylmästä selvinnyttä kroppaa.
Mut sitten. Ryhdyttiin kaadettujen puiden pilkkomiseen. Kirves oli historiallinen esine, mutta pääteltiin sen olevan toimintakykyinen. Ensimmäinen pölkky pieneni näppärästi. Toinen hakkuupölkylle, kirves ylös ja ai hurja. Kaverilla prakasi selkä. Tässä nyt ollaan. Toinen vuoteessa eikä pääse kääntymään tai liikkumaan jotta saataisiin hänet autoon ja kotiin. Ihmetellään loppu ilta tässä…