Lainafakta

Suomalaisetko ylivelkaantuneita?

Suomessa ei haluta Ruotsin mallia velkaantumisessa – velat uusissa ennätyksissä!

Suomalaisten velat ovat olleet nousussa jo 20 vuoden ajan. Velkaantumisen ei kuitenkaan arvioida vielä olevan Ruotsin tasolla ja sitä halutaan myös välttää. Uusin tieto kuitenkin kertoo, että uusin ennätys on saavutettu: Velkaantuneisuusaste on tällä hetkellä melkein 128 prosenttia.

Tämän 128 prosenttia tarkoittaa lukua, joka saadaan laskemalla suomalaisten kotitalouksien lainavelat ja vertaamalla niitä vuoden aikana käytössä oleviin tuloihin. Velkaa on selvästi enemmän, kuin verojen ja maksujen jälkeen jäämää rahallisuutta. Keskimääräinen velka on 60 000 euron kotitaloutta kohden.

Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten rahoitusvarallisuus on loppuvuodesta 2017 ollut 304 miljardia euroa. Rahoitusvarallisuuden kasvu on ollut nousussa viimeisen 1,5 vuoden ajan. Kotitalouksien velka on ollut samaan aikaan 159,1 miljardin euron luokkaa. Lukujen erotus on kasvanut reippaaseen 145 miljardiin euroon.

Voiko velkaantuminen olla huolestuttavaa, koska myös rahoitusvarallisuus kasvaa?

Ylivelkaantumisesta varoitellaan jo

Eero Savolainen Suomen pankin rahoitusmarkkina ja tilasto-osaston vanhempi ekonomisti kertoo, että Suomen velkaantuminen on vähäisempää kuin ruotsissa, jossa asuntolainamarkkinoilla tilanne on ollut sellainen, että laina-ajat ovat olleet pitkät, eikä asuntoluottoja ole juurikaan lyhennetty. Vaikka Ruotsissa on sittemmin otettu käyttöön asuntolainojen lyhennyspakko, ei Suomen pankki kannata asuntolaina-aikojen pidentämistä. Tämä nähdään riskien kasvuna.

Finanssivalvonta on suunnitellut ottavansa käyttöön lainakaton, jottei ylivelkaantumisesta tulisi rahoitusjärjestelmän uhka.

Savolainen kokee, ettei velkaantumistilanteesta saada tarpeeksi kattavaa kokonaiskuvaa pelkkiä makrotason lukuja tuijottamalla. Velkaantumistason nousu tuo aina mukanaan riskin ja Suomen pankissa on jo varoitettu ylivelkaantumisesta. Ylivelkaantumisesta on varoitellut myös Euroopan järjestelmäriskikomitea, jonka huoli kohdistuu erityisesti siihen pieneen osaan, jolle velat ovat keskittyneet.

Osa rahoitusvarallisuuden noususta on Savolaisen kertoman mukaan hallussapitovoittoja, jotka ovat peräisin esim. osakkeiden arvojen noususta. Tämä suunta voi herkästi kääntyä hallussapitotappioiksi, jos pörssikurssit laskevat.

Savolainen tietää, että kotitalouksien yhtiölainojen kasvu on ollut huomattavasti nopeampaa, kuin muut kotitalouksien lainat, joka yleensä ovat suoria pankkilainoja. Lisäksi yhtiölainojen tilastointitapa antaa väärän kuvan kotitalouksien velkaantumisesta, koska ne luokitellaan asuntoyhteisöjen veloiksi kansantalouden tilinpidossa. Nämä eivät siis näy kotitalouksien nettorahoitusvarallisuudessa.

On siis useita seikkoja, miksi kotitalouksien velkaantumisasteesta huolimatta myös kotitalouksien nettorahoitusvarat ovat viime aikoina nousseet.

Velat ja varat eivät keskity samoille ihmisille

Nordeassa yksityistalouden ekonomistina työskentelevä Olli Kärkkäinen huomauttaa, että suuri osa maan rahoitusvarallisuudesta voi olla niillä ihmisillä, joilla ei ole velkoja, kun taas velat ovat saattaneet keskittyä niille ihmisille, joilla ei ole rahoitusvarallisuutta. Tämän vuoksi Kärkkäinen kehottaa kiinnittämään huomiota tilastojen keskiarvoja syvemmälle. Hän jatkaa, että” Olisi hyvä katsoa myös kotitaloustasolla, kuinka paljon niillä, joilla on velkaa, on myös rahoitusvarallisuutta toisella puolella tasoittamassa tilannetta”.

Hän korostaa, että velkaantumistilanteita tulisi tarkastella yksittäisten kotitalouksien tilanteesta käsin. Vaikkakin kotitalouksilla on aina täytynyt olla myös reaalivakuuksia suurta lainaa saadakseen, muistuttaa Savolainenkin. Vakuudettomien kulutusluottojen kasvusta Kärkkäinen on erityisen huolissaan, toisin kuin asuntolainoista.

Suomalaisten varallisuus on usein kiinni omassa asunnossa, joka on myös luoton vakuutena. Asuntojen arvo on suhteellisen taattu kasvavilla alueilla, eikä suurimmalla osalla asuntovelallisista ole uhkana asuntokuplaa. Erityisen vakaana Kärkkäinen näkee kahden aikuisen talouden, joka on hankkinut ensiasunnon pääkaupunkiseudulta. Velkaa on tällöin paljon, mutta myös asunnon arvo ja tulotaso pysyy todennäköisesti erittäin tasaisena.


Positiivinen luottorekisteri Suomeen?

Suomalaisten ylivelkaantumisen hallintaan saaminen oikeusministeriön tavoitteena

Oikeusministeriö on selvittänyt sitä, pitäisikö myös suomeen perustaa eräänlainen positiivinen luottorekisteri, josta selviäisi kansalaisten kaikki voimassaolevat velat. Tietoa voisi käyttää esim. lainanmyöntäjä arvioidessaan sitä, tulisiko asiakkaalle myöntää lainaa.

Suomesta puuttuu rekisteri, jossa olisi listattuna henkilöiden kaikki kulutusluotot ja pikavipit, sekä muut velat. Rekisteriä kannattaa nyt Finanssiala ja muut alan viranomaiset.

Selvitykselle on nähty tarvetta, vaikka edellinen selvitys tehtiin vuonna 2013. Tuolloin asiaa selvittänyt asiantuntija päätyi siihen, ettei rekisterille ole tarvetta EU:ssa samaan aikaan vireillä olevien hankkeiden takia.

Näkemys rekisterin tarpeellisuudesta on sittemmin muuttunut. Esimerkiksi finanssiala on muuttanut kantaansa asian suhteen. Maksuhäiriöt, jotka liittyvät erityisesti kulutusluottoihin ovat kasvaneet viime vuosina. Lisäksi lainojen määrä on kasvanut nopeasti ja nämä seikat ovat huolestuttaneet finanssialalla toimivia.

Asiakkaiden maksuhäiriötiedot on merkitty Asiakastiedon pyörittämään rekisteriin. Rekisteri on esimerkiksi luotonmyöntäjien tai vuokra-asuntoa tarjoavien käytössä.

Sen sijaan luottojen määristä ei ole koottuja tietoja missään. Lainaa hakiessaan asiakas ilmoittaa lainamääristään omantunnon mukaan.

Positiivisen luottorekisterin tarpeen arviointi käynnissä

Oikeusministeriön suorittama selvitys tarkastelee luottojärjestelmän erilaisia toteutusvaihtoehtoja kuten tietojenvaihtojärjestelmiä ja välitysjärjestelmää. Järjestelmän aiheuttamat kulut ja niiden jakaminen on myös yksi osa selvitystä.

Positiivisen luottorekisterin sisältöä arvioidessa mietitään, millaisia positiivisia luottotietoja ylipäätään tulisi olla toimijoiden saatavilla ja millaisiin tarkoitusperiin niitä voitaisiin käyttää.

Oikeusministeri Antti Häkkänen toteaa ministeriön tiedotteessa: ”Positiivisen luottotietojärjestelmän selvittäminen on yksi palanen ylivelkaantumisen hallintaan liittyvässä kokonaisuudessa”. Häkkänen jatkaa vielä:

Asiasta on välttämätöntä tehdä selvitys, jossa arvioidaan tällaisen luottotietojärjestelmän toimivuutta eri osapuolten näkökulmasta”.

Selvityksen valmistumisen ajankohdaksi on määritelty kesäkuu 2018.