Mamman marinat
de är talvi…
Oikeen mukava ylläripylläri, 10cm lunta maassa kun heräsimmä pikku kossin kanssa. Lähettiin äitin kanssa asioille kirkolle kun se riesuraapu ei o saanu talavirenkahia volovonsa alle. Tai oikeastaan äitin miesystävä ei…
ei enää ikuna…
Joo kakku tuli uunista, oikein hyvän näkönen ja makunen. Otin vuokaa irti ja sinnehän jäi pala kakkua ja koko kakku ulkonäöllisesti pilalla. ja vitut vieköhön saatana. Kossi se nauro mulle…
voi ny jeesuksen vaniljasokeri…
Rupesimpa leipomaan. Ensi meinas isolta kossilta palaa käämit kun syytin sitä vaniljasokerin piilottamisesta. Totta se oli; kossi oli jemmannu mun sokerini niin hyvään paikkaan etten löytäny sitä. Joka tapauksessa yhtäkkiä…
Jo ilta tullut on….
No empäs malttanu kauaa pysyä täältä pois. Sain pikku kossin nukkumaan ja suihkusa käytyä. Iso kossi se tekee mun seinääni reikiä (hän heittää tikkaa) välillä se huutaa tuolta olkkarista että…
tervehdys ja tuulahdus pohojanmaalta
alotanmpas minäki nyt tämän touhun kun oma rakkaani on tätä niin ahkerasti täytelly… ompas sitte ollunna railakas pv. tuntuu että täytyis olla monta kättä ja jalkaa ja aikaa nin paljo…