Teflon Brothersin suosion ja kovaan keikkatahdin keskellä ei uskoisi, että perheellisellä miehellä riittää paukkuja soolotuotantoon. Mikko Kuoppalalla eli Pyhimyksellä riittää silti sanottavaa, neljän vuoden (soolo)tauon jälkeen. Matsku on tuttuun tapaan ajatuksia herättävää, omaatuntoa viiltävää, sydämeen pistävää realistista suomiräppiä, joka on melko kaukana Teflareiden pämppäysmeiningistä. Kuoppala on pelottavan fiksu, ja siksi häntä ei voi olla kuulematta – ja ehkä siksi, että lähes joka toinen sana saa itkemään, joka toinen häpeämään ja lopuksi on paha olo. Mahtavaa, että Pyhimys on tullut takaisin.
