Lääkäri jännitti hirmusti aamulla. Kävin suihkussa ja meinasin jäätyä sen jälkeen. Äkkiä vaatteet päälle, tosin siinä pukiessa toteamus etten omista ehjiä sukkiksia. Menin sitten ilman. Pikkupakkanen onneksi vaan.
Ensin jutustelua tutun hoitajan kanssa, sitten pääsi lääkärille. Kaikki ok. Kävin vielä sairaalan kahviossa syömässä aamiaisen, tonnikalaleivän ja ananasnektaria.
Se mikä hommassa ärsytti, oli eräs ihminen, joka oli juuri lähdössä odotushuoneesta kun saavuin paikalle. Se hankala äiti… Moikkasin kyllä sitä ja hymyilinkin. Tervehti takaisin. Mutta miten ihminen voikin olla Aina niin happaman näköinen? Kysyn vaan. Pääseepähän sekin nyt juoruamaan nähneensä mut siellä. Hah.
Kisu oli varmaan ihmeissään kun heräsin puoli yhdeksältä ja lähdin varttia yli yhdeksän jonnekin. Mutta että vielä tulin varttia yli kymmenen takaisinkin, niin äkkiä 😀 Puski kovasti. Laitoin ruoaksi lohta. Vähän katseltiin ikkunasta lintuja. Nyt nukutaan. Tai siis kisu, en minä.
Tarttis käydä apteekissa ennen töitä. Eli lähteä kotoa puoli kahden maissa. Sitä ennen ehtisi ottaa päikkärit tai katsoa leffan. Taidan valita jälkimmäisen 🙂
Edit:
Yksi juttu mua ihmetyttää pikkusen. Kun se tri hulluus sai keskustelukiellon tms. tänne, niin miksi erään toisen (naispuolisen) kirjoittelua pidetään hyväksyttävänä, vaikka se on mittakaavassaan yhtä runsasta ja sisällöltäänkin aika mössöä… No. Mä olenkin tosikko vaan.