Istuin seiskakakkosessa menossa töihin, kun multa kysyttiin, häiritseekö pienen ikkunan avaaminen. No ei häirinnyt ja ikkuna avattiin. Hetken kuluttua kädelle lensi leppäkerttu, ihan pieni semmoinen. Tarkemmin sanoen kaksipistepirkko.
Pistin pirkon kävelyretkelle tyhjälle istuimelle vieressäni ja seurailin sen matkaa. Kiipesi ylös selkänojalle asti. Olin jäämässä parin pysäkin jälkeen pois, kun sain päähäni ajatuksen. Että en minä voi sitä pientä olentoa bussiin jättää, ihan varmasti liiskaantuu. Tahallisesti tai tahattomasti. Tarjosin käden sille kiipeilytelineeksi ja viimeisen pysäkinvälin muut matkaajat saivat ihmetellä omituista käytöstäni 😀
Pirkko sormenpäässä siirryin varovasti ulos ja laitoin minimatkustajan kalliolle. Otin kuvankin – pistän tänne kun ehdin.
Tuli hyvä mieli. Aurinko paistoi ja mustarastas lauloi.
***
Oli tullut postissa yksi keikkapalkkiokuittikin. Mukavaa 🙂
Enää tasan 7 kuukautta mun synttäreihin.