Yhtä vaikea oli tulla takaisin, kuin vuodenvaihteessa. Itkettää, vaikka on kiva olla omassa rauhassa. Kotiväkeä näkee seuraavan kerran sit kesäkuussa. Samoin kavereita. Tai tietty on se pääsykoe toukokuun alussa, mut eipä silloin varmaan ehdi juuri mitään, kun pitää tulla takas töihin heti sen jälkeen.
En osaa päättää laitanko Hämeenlinnan vai Helsingin ykkösvaihtoehdoksi. Avaudun niistä hyvistä ja huonoista puolista vaikka huomenna.
Olisi kivaa, jos ei tarvitsisi istua yksikseen näitä iltoja. Mutta parempi se kai sit on, kun pitää ruveta lukemaan pääsykokeisiin ja treenata konserttia varten.
*…hiljaisuutta…*