On ikävä eräitä puheluita.
***
Niin. Siis. Aamusta tulee kiireinen – parikin paperiasiaa hoidettava ja postitettava, ennen kuin työt alkaa. Ahdistaa jo valmiiksi.
Pitäisi miettiä myös sitä pikkuisten pienten ryhmätuntia. Viimeksi oli aika hulinaa. Edelleen olen sitä mieltä, että 45 minuuttia on turhan pitkä aika niin pienille. Puoli tuntia olisi sopiva. Ryhmä on sen verran levoton.
Kaveri A kuulemma toivoo mulle hyviä jatkoja. Ei huonoja. Kaikesta huolimatta pitää hyvänä tyyppinä. Jaa-a.
Kisu riekkuu leluhiirusen kanssa eteisessä. Mun on kuuma, vaikka vaatetus ei ole mitenkään erityisen paksu.
***
On ikävä. Jotain. Läheisyyttä. Ihmisiä.
***
Saas nähdä, onko huomenna p-o:n harjoituksia. Aiemmat on lähes joka kerta jouduttu perumaan, kun ei ole väkeä tarpeeksi. Se masentaa jokaisen. Ja harmittaa kapun puolesta. Minkähän takia täällä ei ole pienille harrastajille omaa kokoonpanoa. Saataisiin paljon helpommin soittajia.
Joka viides minuutti mua taas itkettää. Mutta kertaakaan en ole pillittänyt. Lauantain hysteria oli tarpeeksi.
Keskiviikkona on sitten Se lääkäri. Jännittää. Aika paljon.
Gilmoren tytöistä on nyt katsottu sitten ensimmäinen kausi. Extrat sitten myöhemmin.
Jospa suljen nyt vaan tän koneen.