Blogit

hmmm.. pakko myöntää, että tapasin tällä viikolla elämäni ensimmäisen ihmisen netin välityksellä, näin nuorena aikuisena.. siis oli ns. viralliset nettitreffit, vai kuinka niitä voi sitten kutsuakaan.. teinivuosina tuli tietysti tavattua…

nyt on taas head over heels… x] kuka tietää, kuka ei, mist on kysymys, jos ei tiedä, saa kysyä, mut en välttämättä kerro x]

Tänne olisi tarkoitus kirjoitella hermeliinien elämän tavoista hoidosta ja ruokinnasta.

En tiedä pitäisikö tämä laittaa tyhmyyden vai reippauden piikkiin, mutta olen töissä jo kolmatta päivää lähes 39 asteen kuumeessa. Ei pääkoppa kestä ajatusta kotona peiton alla yksin makaamisesta ja sairastamisesta,…

Kuinkas pitkälle sitä huumori mielellä voi oikein mennä, että mikäs on raja?

Vai pitäskö sitä cityynkin sitten blogi tuupata…no jos nyt joskus jotain. Tällä hetkellä tukkaväri päässä, tyhmyyden peittämiseksi 😉 Ja keskellä yötä, fiksua eikö totta?

Täällä odotan unimattia luokseni! Samalla kokeilen tämän toimintaa ja katson kannattaako tätä jatkaa:) Jännittää hieman mutta..

Nainen joka ei ole aivan ujo ja uskaltaa puhua…sellaisen haluan löytää.

voi saatana. nytkö mulla on sitten blogi täällä helvetin cityssäkin?! uutta päiväkirjaa on aina niin vaikea aloittaa, vanhasta on niin paljon helpompi jatkaa, vaikka olisikin vuosien tauko. hmmmh. pidän nyt…

jumallage! Tänään just tajusin oman mitättömyyteni ja aattelin nyt kertoa sen tännekin palstalle. Jujuhan on siinä silti että kaikki on ohimenevää eikä siis pysyvää… HU, ehkä mäkin vielä toimerrun paraneen…..