TableOnlinen ruoka ja ravintola-aiheinen blogi. Blogissa tuodaan ajankohtaisia aiheita, ravintoloita sekä ravintola-alan henkilöitä kaikkien luettavaksi ilman turhia hienosteluja, alan sanastoja tai liian syvällisiä kirjoituksia.
Helsingin Jätkäsaaressa sijaitsee ravintola Skøgul, jonka omistaa Aalto-yliopiston opiskelijoista koostuva Teknologföreningen. Ravintolan nimi tulee skandinaavisesta mytologiasta ja se liittyy Teknologföreningeniin, jonka osakuntatalo Urdsgjallar sai nimensä jumalten juomasarvesta. Tarujen Valhallassa Skøgul-nimisen valkyyrian tehtävänä oli täyttää juomasarvet.
Ravintola Skogul sai loppuvuodesta 2019 uudet ravintoloitsijat. Nykyisin ravintolaa pyörittää Marja ja Patrick Karlsson, jotka isännöivät vuosien ajan Fiskarsin suosittua Wärdshusia, joka tunnetaan laadukkaista lähiraaka-aineista ja modernista mutta samalla myös perinteikkään pohjoismaisista mauista. Ne ovat myös Skogulin perusta. Ravintolan filosofiana on tarjoilla husmanskostia (kotiruokaa), joka on noussut ravintolailmiöksi pohjoismaissa.
Karlssoneille on myös hyvin tärkeää, että Skøgulissa tunnetaan tuottajat ja muut yhteistyökumppanit sekä tiedetään tarkkaan esimerkiksi mistä lihat ja kalat tulevat.
Savusärkimoussea, mummonkurkkua ja rapeaa perunaa
***
West Charkin lumikinkkua ja kurpitsahilloketta
***
Fiskarsin panimon Metsän Henki oluessa haudutettua kotimaista karitsan niskaa ja porkkanaa
***
Kauragranolaa ja Skøgulin lakkajugurttia
33/35/45€
Kävin hieman ennen joulunpyhiä nautiskelemassa uuden ravintolan tutustumismenun ystäväni kanssa. Olin päässyt testaamaan uuden ravintolan makuja jo avajaisissa ja tiesin jo hieman mitä tuleman pitää. Odotin erityisesti jo mainioksi tietämääni savusärkimoussea innolla. Moussen täyteläinen kalaisuus ja perunan rasvainen rapeus on mainio yhdistelmä, joka yllätti myös kalastajaperheessä kasvaneen avecini, jolle annoksesta tuli vahvasti lapsuusmaut mieleen. – Hustmanskostia siis parhaimmillaan.
Haluan antaa erikoismaininnan alkuun tarjoilluista Skogulin leivistä, jotka leipoo raaseporilainen Backers Baker.
Toinen erikoismaininta täytyy ehdottomasti antaa ravintolan henkilökunnalle. Hymyilevä henkilökunta jutustelee mukavia ja erityisesti sommelierin viiniasiantuntemus ihastuttaa. Kuulemme mukavia tarinoita menulle valittujen viinien tuottajista. Kyselen, miten avajaisten jälkeen hommat on lähteneet käyntiin ja kuulen, että asiakkaita on käynyt jo mukavan paljon, se on kiva kuulla! Mutta varmasti aina mahtuu lisää, varsinkin jos varaa pöydän ennakkoon ;)
Myös illallisen toinen annos on oikein mainio. Siinä lumikinkku on saanut kaverikseen juvalaista kurpitsaa. Rapeat kurpitsansiemenet kruunaavat tämän raikkaan väliruoan, jota seuraa pääruokana karitsan niskaa ja porkkanaa. Yön yli haudutettu karitsa on mureaa ja annos on sopivan kokoinen pääruoka kahden maistuvan lautasellisen jälkeen.
Itsetehty jugurtti lakkahillolla ja kauragranolalla on kivan kevyt lopetus ja mukavan raikas päätös karitsanniskan päälle. Kokonaisuudessaan Skogulin tutustumismenu on mainio läpileikkaus ravintolan ruokafilosofiaan ja makuihin.
TableOnline.fi – Löydä ravintola makusi mukaan – on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Arto Rastaan ja Hans Välimäen yhteisprojektina syntynyt ravintola Penélope on ollut auki aikalailla tasan vuoden. Olen ehtinyt siellä pari kertaa käydä lounaalla, mutta illallista en ollut vielä ehtinyt kokeilla. Lounaan perusteella odotukset illalliselle olivat korkealla.
P niinkuin Penélope
Maamme eturivin keittäjien lyödessä hynttyyt yhteen sopii odottaa jotain suurta ja noin vuoden taipaleella Penélope on myös osoittanut kuuluvansa maan eturivin ravintoloiden joukkoon. Molempiin herroihin on tavattu aika vahvasti liittää fine dining leima, mutta Penélope n kohdalla ei voi oikein puhua fine diningistä, Ruoat ovat kyllä laadukkaita ja taiten valmistettuja, mutta kuitenkin melko yksinkertaisia ja perustuvat enemmän laadukkaisiin raaka-aineisiin kuin useisiin työvaiheisiin annoksia valmistettaessa, eli kikkailuun kuten kunnianhimoisempaa fine-diningin tekemistä usein tavataan kutsua.
Bardemin baaritiski
Marraskuisena keskiviikkona oli tarkoitus piristää syksyn synkkyyttä menemällä kuuntelemaan Volbeatin keikkaa ja sitä ennen nauttia pikainen dinneri Penélopessa. Kiitos Postilakon ja sitä seuranneiden tukilakkojen, keikka jouduttiin perumaan. Tämä oli iso pettymys, mutta mahdollisti pikaisen dinnerin vaihtumisen hieman pidempään ja kiireettömämpään versioon. Olimme paikalla hyvissä ajoin ennen pöytävaraustamme ja siksi päätimme käydä alkudrinkeillä Penélopen viereen hiljan auenneessa Bardem baarissa, joka kuuluu samoille omistajille ja on Penélopen pikkusisko, tai nimen perusteella pikemminkin puoliso.
Drinksut ja snacksit Bardemissa
Bardem on sisustukseltaan mukavan kutsuva ja se olikin jo keskiviikko alkuillasta noin puolillaan. Koska meillä oli vielä kohtuullisesti aikaa ennen pöytävarausta, niin päätimme ottaa drinkkien lisäksi pientä purtavaa. Saimme leikkelelautasen ja neulamuikkuja savustettuna ja itse purkitettuna harissaöljyyn. Palan painikkeeksi valikoitui Banana Bomb ja Last Freshment baarin signature-listalta. Kaikki toimi, mutta Puruveden muikut nousivat pääosaan ja jäivät mieleen. Seuralaiseni kommentti: ”En tiennyt tykkääväni muikuista”, kuvaa hyvin tätä annosta, kun tappelimme purkin pohjalla olevista viimeisistä muikunrippeistä. Ainut mistä tähän annokseen liittyen piti antaa palautetta, että pieni haarukka olisi kiva öljyisten muikkujen saalistamiseen. Nyt käytössä olleilla cocktailtikuilla tämä oli haasteellista ja sotkuista puuhaa. Tämä oli kuulemma jo tiedostettu ja asetilaus oli sisässä.
Baarin jälkeen oli aika siirtyä ravintolan puolelle.
Tuttu ja turvallinen Hendrick's tonic
Jos Bardem oli noin puolillaan, niin kauniimpi puolisko oli hieman kuuden jälkeen jo lähes täynnä. Meille oli varattu pöytä aitiopaikalta köökin edestä baaritiskiltä. Penélopen arvosteluista muistan etenkin alkuun lukeneeni muutaman negatiivisen palautteen, kun varaaja oli istutettu baaritiskille ”normaalin” pöydän sijaan. Ymmärrän, että jos odottaa normaalia pöytää niin ennakko-odotuksiin nähden baaritiskille joutuminen voi yllättää, mutta omasta mielestäni kyseessä on ehdottomasti ravintolan paras paikka.
Tiskillä istuskellessa voi jutella samalla tavalla seuralaisen kanssa kuin pöydässäkin. Itseasiassa jopa paremmin koska istutaan vierekkäin. Täydessä ja meluisassa ravintolassa voi olla joskus hieman hankala jutella pöydän toiselle puolelle. Jos taas ei juttua riitä koko ajaksi tai on muuten kiinnostunut keittiön työskentelystä, niin tähän baaritiskipaikka on oivallinen. Itselle innokkaana (valittevasti innokaampi kuvaa paremmin kuin osaava) amatöörikokkina oli tosi mielenkiintoista seurata annosten nousemista. Miinuspuolena baaritiskipaikassa on, että se johtaa helposti ylensyöntiin, koska on vaikea olla haalimatta lisää annoksia, kun katselee niiden valmistumista.
Kaunis pelinavaus
Ruokalistan tutkimisen jaksoin tälläkin kertaa urhoollisesti Hendrick gt:n voimin läpi, mutta Penélopen lista sisälsi liian monia mielenkiintoisia vaihtoehtoja, joten päätimme valita 5 ruokalajin setin ja antaa keittiön päättää mitä he haluavat meille tarjota. Onneksi tulin maininneeksi, mitä ehdimme baarissa jo syödä, koska muuten olisi tullut muikut toiseen kertaan. Tosin niin hyviä ne olivat, että siitäkin olisi selvitty. Charcuterie plate ja Boquerenos (muikut) löytyy tosiaan myös Penélopen puolelta listalta. Varsinaisia viinipaketteja Penélopessa ei ollut valmiina menuille, mutta sen verran hyvällä ammattitaidolla ja viinin tuntemuksella henkilökunta oli varustettu, että hyvin sieltä löytyi annoksiin sopivaa juotavaa. Menu aloitettiin sashimiannoksella, jonka kyytipoikana Sangiovese toimi hyvin.
Ehkäpä illan paras annos
Lohisashimin jälkeen meille tarjoiltiin hunajapaahdettua myskikurpitsaa Ras el hanout -maustesekoituksella, fetalla, verdellä ja granaattiomenalla. Tämä annos oli täysi kymppi ja ehkäpä illan paras. Annoksen maut olivat todella hyvin tasapainossa ja teki mieli nuolla kulho lopuksi. Vauhtiin kun oli päästy niin kolmas annos, Paistettu kampasimpukka, tuli melko nopeasti kurpitsan perään. Kampasimpukan kyytipoikana tuli Perigordin mustaa tryffeliä, rapeaa perunaa ja vihreää currya ja annos oli kivasti tarjoiltu simpukankuoresta.
Rapurallaa
Tahti oli ollut melko rivakka ja kolme annosta oli mennyt aika vauhdikkaasti. Pienen tauon jälkeen neljäntenä meille tarjoiltiin Lofooteilta tullutta grillattua kuningasrapun jalkaa. Annos käsitti kaksi jalkaa ja pinnalla oli paahdettua valkosipulia ja sumak’kia ja pienessä kulhossa oli vielä aiolia. Tämä annos tarjoiltiin suoraan tiskiltä ja varoteltiin, että sen eteen joutuu hieman näkemään vaivaa, mutta se on sen arvoista. Varoitus piti paikkaansa, jonkin verran joutui askartelemaan saadakseen kaikki herkulliset ravunlihat suuhun, mutta kyllä se tosiaan oli pienen (tai vaikka vähän isommankin) vaivan arvoista.
Itse tursas
Tässä kohtaa askarrellessani rapua suuhun näin, että keittiöstä oli työn alla pulpo. Rapu oli kaikessa herkullisuudessaan melko kevyt annos ja ajattelin, että jäljellä on enää jälkiruoka ja samaan aikaan näin, että yhtä ehdottomista suosikeistani oli nousemassa keittiöstä, niin pakko oli huikata, että nostakaapa minullekin yksi sellainen. Keittiöstä kyllä sanottiin, että meille oli vielä pääruokakin tulossa, että nälän takia ei tarvitse tilata, mutta enemmän se tulikin tilattua, koska pulpo. Tursas tarjoiltiin hieman tulisen masabacha-hummuksen ja vesikrassipeston kera, jotka korostivat mureaa mustekalaa oikein hyvin.
Pihvi ja sieni
Pääruokamme oli Penélope’s Dry Aged Black Angus Entrêcote. Menussa luki, että se tulee Suomesta, mutta tuote oli vaihtunut Australiasta tulevaksi hiljattain. Raakakypsennetty liha oli kyllä todella hyvää ja annos oli melko reilu meille kahdelle, kun takana annoksia oli Bardemin snacksit mukaan lukien jo seitsemän. Pihvin kanssa meille tuli sienirisottoa. Annos oli sen verran reilu, että jo sitä tarjoiltaessa mainittiin, että voi jättää osan syömättä, mutta ruoan haaskaus on vastoin periaatteitani ja siksi yritin kyllä syödä kaiken.
Tämän jälkeen tarjolle oli vielä tulossa pari jaettavaa jälkkäriä, mutta niitä ennen pyysimme pienen aikalisän. Hetken vatsan annettua painua ja keittiön työskentelyä ihmeteltyämme meille tuotiin ensin sitruunapiirakkaa ja sitten vielä paistettua suklaamoussea. Molemmat olivat hyviä annoksia ja etenkin sitruunapiirakka todella kaunis annos, mutta tässä kohtaa ei ruokahalua juuri enää ollut jäljellä ja siksi meillä oli hieman vaikeuksia jälkkäreiden kanssa.
Sitruunapiirakkaa, marenkia ja crème fraiche sorbettia
Sadepilvellä on hopeareunus, ainakin tällä kertaa kun harmiksemme peruttu keikka johti pitkään ja herkulliseen illalliseen. Bardemin snacksit, ylimääräinen pulpo, keittiön ”laskuvirhe” ja jaetut jälkiruoat johtivat siihen, että tulimme syöneeksi kymmentä eri annosta. Saimme siis melko hyvin läpileikkauksen Penélopen tarjonnasta. Tosin sen verran laaja lista on kyseessä, että jäi sinne monta tosi mielenkiintoista annoista vielä kokeiltavaksikin. Tämä onkin yksi Penélopen vahvuuksista, että vastoin nykyistä suuntausta, siellä on paljon erilaisia vaihtoehtoja ja soveltuu siksi oivallisesti isommillekin porukoille tai henkilöille, joilla on paljon joko henkisiä tai oikeita ruokarajoitteita. Tämä luo toki vaatimuksia keittiöllekin, kun pitää hallita paljon annoksia, mutta ainakin oman kokemuksen mukaan tämä puoli vaikutti olevan hyvin hanskassa. Keittiön tasosta kertoo sekin, että vaikka lista on täynnä toinen toistaan parempia raaka-aineita, niin ehkä illan paras annos tulee niinkin eksoottisesta ja kalliista raaka-aineesta kuin kurpitsa.
Jos siis syystä tai toisesta Penélope on vielä testaamatta, niin kannattaa koukata paikalle. Samoin kuin uusi Bardem on syytä katsastaa ja sinne vinkkini on tilata muikut drinksun kyytipojaksi. Penélopen vinkki taas on, että kun teet varausta, niin laita viestiksi, että haluisit istua baaritiskillä.
TableOnline.fi – Löydä ravintola makusi mukaan – on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Piipahdimme ystäväni kanssa testaamaan Frida’sin uudistunutta ruokalistaa eräänä sateisena marraskuun alkuiltana. Frida’s on tuttu ravintola ja olen siellä muutamasti jo ennättänyt käydä edellisen ruokalistan aikana, joten halusin toki testata myös tapahtuneet muutokset ja uudistukset.
Usein kuulee kehuttavan Frida’sia erityisesti cocktailien ja pienempien purtavien suhteen ja ne toden totta ovat molemmat oikein toimivia. Pienet annokset ilahduttavat raikkaudellaan ja makumaailmalla ja cocktailit ovat hauskoja ja kivan meksikolaishenkisiä.
Frida’sista kerrotaan, että he ovat uuteen listaansa hieman yksinkertaistaneet drinkkiensä makumaailmaa. Ravintolan avautuessa alkukeväällä 2019 cocktailit olivat kuulemma kokeellisempia, mutta nyt niitä on pyritty tuomaan lähemmäs teemaa ja ruokaa, joka on varmasti oikein hyvä päätös.
Cocktailien nautiskelun jälkeen meille suositellaan valittavaksi valmista maistelumenua.
TUNA TATAKI
Kevyesti marinoitua tonnikalaa, guacamolea, pico de galloa & talon tortillalastuja
LAMB BIRRIA
Pitkään kypsytettyä lammaspataa, avocadolla, punasipulilla, korianterilla & limellä.
CHURRO
Churrot sitruunakastikkeella ja tummasuklaadipillä.
Menun avaa keitto, joka on oikein ihana startti kylmän marraskuisen illan illalliselle. Keitossa on hyvät maut ja mausteet. Keiton tortillalastut tuovat mukavaa twistiä ja raikkautta annokseen, mutta ovat hivenen hankalasti syötäviä.
Toinen annos, raikas tuna tataki, on kauniin keveä ja sen raaka-aineissa on selvästi jatkumoa edellisen annoksen makuihin avokadolla ja tortillalastuilla. Molemmat alkuruoat toimivat todella mukavasti; ne ovat raikkaita ja kivoja makupaloja, jotka ilmentävät hyvin Frida’sin makumaailmaa.
Pääruoaksi saamme lammasta, paljon lammasta. Lihaa ei tässä annoksessa ole säästelty. Kolmaskin annos sisältää avokadoa ja tortillalettuja, illan ruoat ovat vahvasti näiden raaka-aineiden ympärille rakennettu. Eikä se toki haittaa; avokadohan on erinomainen raaka-aine ja sopii Frida’sin teemaan. Pehmeiden tortillalettujen vuoksi annosta on hivenen haastava syödä, tee siis viisaammin kuin allekirjoittanut: älä pukeudu valkoiseen paitaan.
Churrojälkkäri kuuluu maistelumenun. Se oli alkuruoan tapaan lämmin ja talvinen, jopa lohdullinen jälkiruoka. Toisen jälkiruoka-annos vaihdettiin listan toiseen jälkkäriin, kauniiseen suklaakakkuun. Tällä kertaa olisi kannattanut pitäytyä maistelumenussa, sillä churrot vetivät jälkiruoista ehdottomasti pidemmän korren ja ihmeteltiin yhdessä avecini kanssa, ettei olla taidettu saada näin hyviä churroja aikoihin.
Varaa pöytä TableOnlinesta: Frida's Lönnrotinkatu 18, Helsinki
Katja/TableOnline
TableOnline.fi – Löydä ravintola makusi mukaan – on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Näin joulun lähestyessä halusin yllättää äitini ja päätin viedä hänet viettämään rauhallista sunnuntaipäivää satumaiseen Porvooseen, jossa jouluntaika on käsinkosketeltavissa. Porvoossa on pitkään tehty töitä tunnelmallisen joulun eteen ja kaupungilla järjestetään paljon erilaisia tapahtumia ja aktiviteetteja aina rauhallisista joulukonserteista kinkkubingoon. Jotta kaupungissa vierailevien ja paikkakuntalaisten ei tarvitsisi nauttia jouluntunnelmasta tyhjin vatsoin on myös ravintola Salt antanut oman panoksensa tunnelmallisen joulun eteen.
Porvoon kirkon kupeessa, vanhassa idyllisessä rakennuksessa sijainnut, menestystä ja tunnettuutta kerännyt, Wanha Laamanni päivittyi keväällä 2019 Saltiksi. Ravintolan omistajat halusivat tuoda Porvooseen uudenlaisen ruokakonseptin, jossa yhdessä syönti ja jaettavat annokset ovat toiminnan keskiössä. Menujen suunnittelussa ja toteutuksessa on pyritty panostamaan korkealuokkaisiin kasvisruoka-annoksiin, joissa on hyödynnetty myös uusia proteiininlähteitä.
Salt on pitkään ollut bucket-listallani ja nyt jos koska, oli hyvä hetki käydä testaamassa ravintolan jaettavat annokset, sillä onhan joulu tunnetusti jakamisen aikaa. Varmistaakseni onnistuneen illan päätin hyvissä ajoin varata pöydän ennakkoon kyseiselle illalle. Omasta mielestäni ravintolan asiakaskokemus alkaa siitä hetkestä, kun asiakas varaa ravintolasta pöydän. Saltissa tämä on huomioitu hyvin ja pöydän pystyy tietenkin varaamaan helposti TableOnline.fi:sta. Samalla voi jo ennakkoon tutustua ravintolan menuihin ja viineihin. Pohdimme avecini kanssa jo ennakkoon, että haluamme maistaa Saltin joululounasta, koska se on tarjolla myös sunnuntaisin.
Kierreltyämme hetken kaupungin idyllisissä kivijalkakaupoissa ja Porvoon rakennuksia ihaillen, alkoi pöytävarauksemme lähestyä. Matkaa Porvoon keskustasta Ravintola Saltiin ei ollut kuin muutama sata metriä ja matka meni kylmästä kelistä huolimatta täysin huomaamatta joulunvalojen loisteessa.
Ravintolaan sisään astuttaessa rentous ja maanläheisyys näkyivät heti Saltin sisustuksessa, joka mielestäni sopii hyvin ravintolan konseptiin. Omistajan mukaan suuri osa ravintolan sisustuksesta on toteutettu itse käsityönä ja tätä itse arvostan aina.
Riisuttuamme takit narikkaan ystävällinen tarjoilija toivotti meidät tervetulleiksi ja ohjasi valitsemaan mieluisan pöydän. Istuuduttuamme pöytään tarjoilija toi meille menut ja esitteli joululounaaseen kuuluvan herkullisen alkupalapöydän sekä antoi suositukset viineistä.
Alkupaloista omaksi suosikikseni valikoituivat lämminsavulohi sinappidressingilla ja Saltin perunasalaatti. Äitini puolestaan tykästyi savuporomoussen täyteläisyyteen ja puolukoiden tuomaan kontrastiin.
Näiden herkkujen lisäksi alkupalapöydästä löytyi:
Punajuurta, pähkinää ja balsamicoa, suolasieniä ja vuolukermaa, haudutettua punakaalia sekä artesaanileipiä ja voita.
Pöytävarausta tehdessä olimme päättäneet valmiiksi, että valitsemme joululounaan lämpimiksi merilohta tillipestolla ja vermuttikastikeella sekä glaseerattua porsaanposkea ja maa-artisokkaa. Pääruokien lisäkkeiksi kuuluivat paahdettua perunaa ja aiolia sekä punajuurta ja suolakurkkua. Tarjoili osasi kertoa tarkkaan eri viinivaihtoehtoehdoista ja niiden pohjalta päädyimme valitsemaan lohen kanssa puolikuivan ja kevyehkön Mülheimer Sonnenlay Riesling Zeppelin 2018. Porsaanposken kanssa puolestaan valitsimme tarjoilijan suositteleman täyteläisen ja mausteisen Bout D’Zan Cotes du Rhone Rouge 2018.
Lämpimistä ruoista erityisesti avecini lemppariksi muodostui merilohi tillipestolla ja vermuttikastikeella, joka häkellytti myös minua sen useilla eri mauillaan. Itse vanhana lihan ystävänä annan toki oman ääneni porsaanposkelle, joka ei erillisiä kehuja tarvitse, vaan maistettaessa saavutti kyllä oman paikkansa. Ensi kerralla haluan kuitenkin testata myös munakoisokaalikääryleen ja paahdetut tomaatit, joka oli lämpimien annosten kasvisvaihtoehtona.
Jälkiruoaksi kuuluivat juustot hillon kera sekä suolakinuskipannacotta ja kardemummaa. Juustot mielestäni päätteli hyvin suolaisen osuuden, kun taas lopullisen makeuden suuhun toi suussasulava suolakinuskipannacotta ja kardemumma.
Ravintolan lupaus: ”Enemmän annoksia, enemmän makuja, enemmän hyvää fiilistä ja tunnelmaa” lunasti kyllä meidän kohdallamme lupauksensa. Jaettavien annosten ansiosta pystyimme molemmat nauttia niin merilohesta kuin myös erittäin mureasta ja maukkaasta porsaanposkesta. Iltamme oli todella onnistunut ja vaikkakin Saltin annokset ovat suunniteltu jaettaviksi, olisivat ne mielestäni sopineet erinomaisesti myös yksin nautittaviksi. Ravintolan kokonaisilmapiiri oli hyvällä tapaa rento ja kotoisa. Samaan aikaan henkilökunta kuitenkin erittäin asiantuntevaa ja annokset toteutettuina parhaista raaka-aineista.
PS. Salt ei ole ainoastaan lounas- tai illallispaikka vaan ravintolassa voi myös rentoutua pienen purtavan ja viinilasillisen äärellä. Salt tarjoaa myös tunnelmalliset ja uniikit puitteet kokoustamiseen ja varmistaa, että loihtii kokouspäivään herkulliset antimet kauden parhaista raaka-aineista.
Varaa pöytä TableOnlinesta: ravintola Salt Vuorikatu 17, Porvoo.
Jani/TableOnline
TableOnline.fi – Löydä ravintola makusi mukaan – on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.