Alennusmyynnit ovat olleet yhtä hullunmyllyä viimeiset pari viikkoa. Tällä hetkellä vaateliikkeessä työskentelevänä voin sanoa, että meille kuuluisi mielestäni lisäbonus tämän ajan työpanoksesta. Ihmiset juoksentelevat, käyttävät kyynärpäätekniikaa ja melkeinpä tinkivät kassalla. Taxfree:tä joutuu raapustamaan päivät pitkät ja säntäillä joutuu liikkeessä pää kolmantena jalkana. Venäläisille on jouduttu ripustamaan omat venäjänkieliset kyltit seinille kun kyseinen väki ei ole ymmärtänyt englantia. Kassalla he usein vain hymähtelevät tervehdyksen sekä kiitoksen merkiksi. Venäläiset sentään törsäävät vaatteisiin, ja paljon! Suomalaiset sitä vastoin ostavat vain sellaista joka on vähänkin tarjouksessa. Välttämättä vaate ei kiinnostaisi, jos siinä ei olisi muutaman euron alennus. Voin sanoa, että prosentit hämäävät monasti. Mitä pienempi hinta, sen pienempi alennus – daa. Ihmiset ovat useasti luulleet jotain vaatetta tarjoustuotteeksi ja kun heille on sanottu kassalla tuotteen olevan normaalihintainen, jää vaate ostamatta. Kyseessä on siis ollut jopa kahden euron alennus.
Missä on oma maku ja järki vaateostoksilla? Toki halvalla voi shoppailla, mutta eivätkö ihmiset välitä tyylistään tai tiedä mitä haluavat? Itse ainakin tiedän tasan tarkkaan mitä vaatteita tarvitsen ja mistä pidän. Jos jokin vaate tai asuste on pähee niin ostan sen, maksoi se sitten 30 tai 35 euroa.
