Kun puhutaan tunneälystä, useimmat kuvittelevat hymyilevän ja empaattisen ihmisen, joka osaa lukea muiden tunteita.
Kuva on osittain oikea, mutta puutteellinen, ja se jättää kokonaan huomiotta piirteen, joka tutkijoiden mukaan erottaa korkean tunneälyn ihmiset selvästi muista.
Piirre on niin huomaamaton, ettet välttämättä tunnista sitä itsessäsi, vaikka se sinulla olisi.
Mutta sen tunnistaminen voi muuttaa sitä, miten käsittelet stressiä, ihmissuhteita ja arkisia konflikteja.
Piirre kantaa nimeä tunneilmaisun tarkkuus.
Mitä tunneilmaisun tarkkuus tarkoittaa?
Käsite on Northeastern Universityn psykologin Lisa Feldman Barrettin kehittämä.
Hän on tutkinut yli 25 vuoden ajan, miten ihmiset kokevat ja nimeävät tunteitaan ja löytänyt selkeän eron kahden ryhmän välillä.
Matalan tunneilmaisun tarkkuuden ihmiset kuvaavat tunteitaan karkeasti:
– ”Mä oon huonolla tuulella.”
– ”Olo on ihan jees.”
– ”Ärsyttää.”
Korkean tunneilmaisun tarkkuuden ihmiset kuvaavat samoja tunteita poikkeuksellisen tarkasti:
– ”Olen pettynyt siitä, että odotin tältä eniten.”
– ”Tunne on jonkinlainen sekoitus haikeutta ja huojennusta.”
– ”Mua ärsyttää ja samalla mä häpeän, että reagoin näin pieneen asiaan.”
Ero ei ole pelkkä sanavarastoero.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmiset, jotka erottelevat tunteensa tarkemmin, käsittelevät niitä myös tehokkaammin.
LUE LISÄÄ: ”Tunnen olevani uskoton miehelleni” – 48-vuotias äiti rakastui ChatGPT:hen
Tutkimustuloksia, jotka yllättivät jopa tutkijat
Barrett ja hänen tutkimusryhmänsä – ja heidän jälkeensä useat muut – ovat todenneet, että korkea tunneilmaisun tarkkuus on yhteydessä useisiin yllättäviin lopputuloksiin:
– Vähemmän alkoholin liikakäyttöä stressitilanteissa.
Ihmiset, jotka osaavat eritellä tunteensa tarkasti, juovat vähemmän selvitäkseen niistä.
– Vähemmän masennusta ja ahdistusta.
Tarkka tunneilmaisu auttaa käsittelemään tunteet, joita karkeasti tunteva pelkää.
– Vähemmän aggressiivisia reaktioita.
Kun tunne on nimetty, sitä ei tarvitse purkaa toiminnaksi.
– Parempi fyysinen terveys.
Yllättävin löydös: korkean tunneilmaisun ihmiset käyttävät vähemmän reseptilääkkeitä ja sairaalapalveluita kuin matalan tunneilmaisun ihmiset, kun muut tekijät on vakioitu.
Mekanismi liittyy todennäköisesti siihen, että krooninen tunteiden epämääräisyys stressaa kehoa fyysisesti: kortisoli pysyy korkealla, koska aivot eivät pysty ”ratkaisemaan” tunnetta.
Kun tunne nimetään tarkasti, sen prosessointi nopeutuu ja keho rauhoittuu.
Miksi piirrettä on vaikea tunnistaa itsessään?
Tunneilmaisun tarkkuus on huomaamaton piirre.
Se ei ilmene ekstrovertimpinä tai sosiaalisempina käyttäytymismuotoina.
Itse asiassa monet, joilla se on korkea, ovat aika introvertteja, koska he ovat oppineet tarkkailemaan omia tunteitaan tarkasti.
Voit testata sitä itsellesi yksinkertaisesti: kun jokin asia ärsyttää sinua tällä viikolla, kokeile kuvata tunne kolmessa eri sanassa.
Ei ”ärsyttää”, vaan esimerkiksi ”olen turhautunut, sitten väsynyt, sitten lievästi pettynyt.”
Jos tunnistat tämän itsessäsi, saatat kuulua niihin ihmisiin, jotka tunnistavat tunteensa poikkeuksellisen tarkasti.
Jos taas kolmen sanan löytäminen on haastavaa, sinulla on kasvun paikka.
Voiko sitä oppia?
Hyvä uutinen on: kyllä voi, ja myös melko nopeasti.
Barrett itse on todennut, että tunneilmaisun tarkkuus on enemmän taito kuin synnynnäinen ominaisuus, ja sitä voi kehittää aikuisellakin.
Käytännön keinot:
1. Pidä tunnepäiväkirjaa.
Joka iltaa kirjoita kolme tunnetta, joita tunsit päivän aikana, tee se mahdollisimman tarkasti.
Älä toistele samaa sanaa.
2. Lue eri kulttuurien tunnesanastoa.
Saksassa tunnetaan sana Schadenfreude, joka tarkoittaa vahingoniloa.
Japanissa taas sana natsukashii kuvaa lämmintä nostalgian tunnetta, jonka jokin muisto voi herättää ja suomen kielen kalsarikännit ovat olemassa, koska eri kulttuurit erottelevat tunteita eri tavalla.
Sanaston laajeneminen laajentaa kokemusta.
3. Älä tyydy ”hyvä/huono” -kuvauksiin.
Kun joku kysyy, miten menee, älä vastaa ”ihan jees.”
Pakota itsesi nimeämään yksi tarkka tunne.
4. Lue fiktiokirjallisuutta.
Tutkimukset osoittavat, että fiktion lukeminen kehittää tunneymmärrystä, koska se altistaa lukijan jatkuvasti uusille emotionaalisille tilanteille.
Yksi piirre, isot vaikutukset
Korkean tunneälyn salaisuus ei ole hymyssä, kuuntelutaidoissa tai kyvyssä rauhoitella muita.
Se on kyvyssä nimetä omat tunteet niin tarkasti, että ne pysyvät hallinnassa.
Se on hiljainen piirre, jota harva kehuu lapsessaan ääneen, mutta jonka vaikutukset näkyvät kaikkialla: terveysmittareissa, ihmissuhteissa ja siinä, miten ihminen kestää elämän vaikeat hetket.
Lähteet: Lisa Feldman Barrett, How Emotions Are Made(2017); Northeastern University Affective Science Lab; Personality and Social Psychology Bulletin.
