[i]Perjantai 31.8: Pjotr Silajev on vapautettu madridilaisesta vankilasta Sevillan yliopiston professorin toimitettua Espanjan viranomaisille kirjeen, jossa taattiin, että Silajev pysyy Espanjassa, kunnes tuomioistuin antaa lopullisen päätöksen hänen tapauksestaan.
Sekä UNHCR:n Espanjan-toimiston johtaja että Amnesty Internationalin Espanjan-osasto ovat ilmaisseet huolensa siitä, että Silajevin kohtalosta päättäminen yritettiin antaa Audiencia Nacionalin tehtäväksi. (Espanjan korkein valtakunnallinen erikoistuomioistuin) Tuomioistuimen tiedottaja väitti kommentissaan Radio Libertylle, että Espanjan viranomaisille ei ole esitetty asiakirjoja, jotka todistaisivat Silajevin pakolaisstatuksen.
Lähde: http://fifi.voima.fi/uutinen/2012/elokuu/toisinajattelija-silajev-vapautettiin-espanjassa
Perjantai 24.8: Vastoin odotuksia ja oikeusperiaatteita, Suomesta turvapaikan saanutta Pjotr Silajevia ei vapautettu Madridissa keskiviikkona 22.8. pidetyssä oikeudenkäynnissä. Suomen Madridin-suurlähetystö toimitti oikeudelle sekä turvapaikkapäätöksen että oleskeluluvan. Turhaan. Suurlähetystön mukaan Silajevia voidaan pitää pidätettynä jopa neljäkymmentä päivää.
Human Rights Watchin edustajan Tanya Lokshina kertoo The Moscow Timesin haastattelussa, ettei Espanjan tarvitse huomioida Suomesta myönnettyä turvapaikkaa, vaan hänet voidaan palauttaa Venäjälle. Silajevin asianajajan mukaan tilanne näyttää huolestuttavalta.[/i]
Kolme kuukautta sitten oli hyvä päivä. Suomi myönsi Pjotr Silajeville turvapaikan. Kolme kuukautta myöhemmin tamperelainen kirjailija-aktivisti vangittiin Espanjassa – Venäjän toiveesta ja Interpolin toimesta. Turvapaikka ei pidätystä estänyt. Tätä kirjoittaessani Silajev istuu poliisivankilassa Granadassa ja odottaa oikeuden päätöstä karkottamisesta.
Pussy Riot odotti päätöstä viisi kuukautta ja sai palkinnoksi kaksi vuotta. Samaan aikaan kun punkkareille luettiin lakia, oppositiopoliitikko Garri Kasparov kannettiin laitokselle kesken haastattelun. Shakkimestaria syytetään poliisin puremisesta. Ei ihme. Joka jäsenestä roikkui miliisi, Kasparov kertoo Wall Street Journalille. Vajaa viikko ja Silajev pidätettiin. Hän teki saman virheen kuin Kasparov: hän osoitti mieltään.
Tarina saa alkunsa metsästä. Metsä oli suojelualuetta kunnes sen läpi päätettiin rakentaa moottoritie. Yhtäkkiä metsä ei ollutkaan suojelualuetta. Tien rakentamiseen ei ollut tarvittavia lupia, alueen asukkaat vastustivat projektia ja urakoitsija suhmuroi veroparatiisin kätköistä. Business as usual.
Kun ympäristöaktivistit yrittivät pysäyttää laittomat hakkuut, vastaan asteli miliisi ja naamioituneet huligaanit. Aktivistit ymmärsivät pian, etteivät vastassa olleet huolestuneet kansalaiset vaan radikaali äärioikeisto, joka hoitaa Putin-Medvedev -akselin paskahommia.
Väkivaltaa seurasi mielenilmaus. Nelisensataa anarkistia ja anti-fasistia marssi Himkin kaupungintalolle paikallisten suosionosoitusten saattamina. Ikkunoita kivitettiin ja seinään spreijattiin muutamat sloganit. Seuraavana päivänä Silajev kuuli poliisin olevan perässä ja pakeni.
Mielenosoitusta seurasi kosto. Himkin kaupungintalon protestiin osallistuneita pidätettiin ja kidutettiin Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n sekä poliisin toimesta. Koneisto ei hyökännyt pelkästään mielenosoittajia vastaan – Putinin Venäjä päätti ottaa luulot pois koko maan Hardcore-skeneltä. Seurasi väkivallan aalto, jota ei länsimaisessa mediassa huomioitu. Eikä huomioida vieläkään. Putin haastoi punkin, mutta punk ei kuole koskaan.
Uutinen Silajevin pidätyksestä levisi nopeasti. Nostan hattua, mutta vain hetkeksi. Suomen suuret mediatalot uutisoivat ”punkkarin” taustoista pintapuolisesti. Ei sanaakaan metsästä, ei tiestä, ei poliisiväkivallasta, ei fasisteista, ei noitavainoista, ei kidutuksista. Venäjä ei syyllistynyt mihinkään, mutta Espanja syyllistyi. Suomen turvaa loukattiin, ei ihmistä, jota turvataan.
On myös ihmisiä, joille Silajevin pidätys on ilon aihe. Isänmaallinen pitkäaikaistyötön ja parituksesta tuomittu entinen pappi Juha Molari, joka leikkii anti-fasistia kohudosentti Johan Bäckmanin kanssa, lienee innoissaan. Toisin kuin Silajev, joka on kohdannut ääri-oikeiston tasaisella, dosentti ja pappi ovat lukeneet fasisteista kirjoista. Silajevin saadessa turvapaikka Molari kirjoitti: ”Silajev on kuolemassa aidsiin. Hänet tunnetaan siitä, että hän juopottelee, käyttää heroiinia ja harrastaa biseksuaaleja (homoseksuaaleja) akteja.”
Tutustuin Pjotriin Tampereella alkuvuodesta 2011. Hän ei juopottele, eikä käytä heroiinia. Pjotr on hiljainen mies, joka puhuu harvoin, mutta silloin pelkkää asiaa. Hän ei ole bandiitti eikä huligaani. Pjotr on kriittinen kansalainen, joka maksaa kovaa hintaa aktivismista.
Venäjän propagandakoneisto toimii kuin Neuvostoaikana. Pussy Riot -oikeudenkäynnin jälkimainingeissa Venäjän päätelevisiokanava Pervyi Kanal hyökkäsi dosentti Bäckmanin avustuksella Helsingin yliopiston professoria vastaan. Tämä oli kosto Pussy Riotin tukemisesta.
Miljoonille venäläisille annettiin ymmärtää, että enemmistö suomalaisista kannattaa punk-bändin tuomiota ja vähemmistö kusta kanniskelevia idiootteja. Tämä ei pahemmin suomalaisia haitannut. Media ei edes vaivautunut kertomaan kuka lokaa viskoo. Helsingin Sanomat jätti uutisoinnin kokonaan konsernin Moskovan äänitorvelle – taholle, joka alunperin huhua levitti.
Putinin noustua valtaan Venäjän ihmisoikeustilanne pakitti satasta seinään. Iso veli tiukensi otettaan internetistä ja kansalaisjärjestöistä. Seksuaalivähemmistöt ja etniset ryhmät kärsivät systemaattisista vainoista. Kokoontumisoikeutta rajoitettiin ja sanktioita tiukennettiin. Human Right Watchin toteaa raportissaan: ”Venäjän kansainvälisten kumppaneiden tulisi ottaa tiukempi kanta kanslaisyhteiskuntaa heikentäviä lakeja kohtaan.”
Ja mitä tekevät kansainväliset kumppanit? Iloitsevat. Venäjä on nyt Maailman Kauppajärjestön jäsen. Woop, woop. ”WTO tukee Venäjän kansalaisyhteiskunnan rakentumista”, Yle kertoo. En jaksa kommentoida väitteen absurdiutta. Onhan se tietenkin söpöä , että joku vielä uskoo kaupan vapautumisen vapauttavan ihmisiä. Ysäri on jälleen muodissa.
Loppujen lopuksi koko kohu Silajevin ympärillä on tragikoominen. Espanja ei voi karkottaa miestä Venäjälle rikkomatta EU-lainsäädäntöä. Tilanteessa ei ole mitään spekuloitavaa. Silajev palaa Suomeen ja sillä selvä. Nyt EU-maat arpovat keskenään, mitä tehdä ihmiselle, jonka kohtalosta on jo kerran EU-maiden kesken päätetty, koska Venäjä käskee. EU ja Interpol eivät kunnioita jäsenmaan turvapaikkapäätöstä vaan Venäjän syyttäjänvirastoa.
Tälle kaikelle olisi helppoa nauraa. Ei kannata. Naapurissa laulusta saa kaksi vuotta vankeutta ja mielenosoitukseen osallistumisesta enemmän. Tiedä montako nauramisesta…
Sen sijaan, että loukkaannumme sopimusrikkomuksesta, oliskohan syytä kysyä, miksi Silajev ylipäätään turvapaikkaa tarvitsee? Olisikohan suomalaisen median vihdoin aika puuttua Venäjän ihmisoikeusrikkomuksiin idän kaupan ja konsernin liikevaihdon kasvattamisen sijaan?
E: Istun yltä päältä hiessä sängyllä, joka on yltä päältä hiessä. Kello on viisi aamulla. Paikallinen moskeija aloittaa poppiksella, johon yhtyy sata kukkoa. Sitten seuraa rukouskutsu. Hyvää huomenta Palembang.
Tiedän, tämä kirjoitus ei taaskaan sivua matkustamista. Two strikes. Jotkut asiat vain ovat tärkeämpiä. En edes leiki objektiivista: toivon kaikkea hyvää Pjotrille. Toivon, että tämä pääsee pian Suomeen. Fingers crossed.