Tanskandoggi kasvaa valtavaksi, mutta sen elämä jää usein huomattavasti lyhyemmäksi kuin pikkuruisen chihuahuan.
Luonnossa suuret nisäkäslajit elävät yleensä pieniä pidempään, mutta koirilla koko näyttää kääntävän asetelman päälaelleen.
Nyt tutkijat ovat löytäneet suurten koirien DNA:sta muutoksia, jotka voivat auttaa selittämään, miksi niiden yhteiset vuodet omistajan kanssa jäävät usein vähäisemmiksi.
Suuri koira vanhenee eri tahtiin kuin pieni
Arizonan osavaltionyliopiston johtamassa Science-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, miten koirien koko liittyy DNA:n ikääntymismuutoksiin.
Tutkimuksessa hyödynnettiin lähes 900 koiran tietoja yhdysvaltalaisesta Dog Aging Project -tutkimushankkeesta, jossa selvitetään koirien ikääntymistä ja terveyttä.
Tutkijat tarkastelivat yli kolmea miljoonaa kohtaa koirien perimässä ja havaitsivat, että tietyt DNA:n säätelyyn liittyvät muutokset etenivät suurilla koirilla nopeammin kuin pienillä.
LUE LISÄÄ: Nämä koirarodut elävät pisimpään – koko näkyy listalla selvästi
Geenien omat jarrut alkavat hellittää
Koiran DNA:ssa on kemiallisia merkkejä, jotka auttavat säätelemään geenien toimintaa muuttamatta itse perimän rakennetta.
Näitä merkkejä kutsutaan metylaatioksi, ja niiden muutokset ovat yksi biologisen ikääntymisen tunnusmerkeistä.
Tutkijat havaitsivat, että ikääntyminen vähensi säätelymerkkejä erityisesti niin sanottujen hyppivien geenien alueilla.
Jättikoirien DNA:ssa havaittiin 35 prosentin ero
Yli 40 prosenttia tutkituista LINE1-nimisiin hyppiviin geeneihin liittyvistä alueista menetti metylaatiomerkkejä iän myötä.
Arizonan osavaltionyliopiston tiedotteen mukaan jättikokoisilla koiraroduilla nämä merkit vähenivät vuosittain keskimäärin noin 35 prosenttia enemmän kuin pienillä roduilla.
Ero koskee tiettyä DNA:n säätelymekanismia, ja tutkijat pitävät sitä yhtenä mahdollisena selityksenä suurten koirien nopeammalle biologiselle ikääntymiselle.
Hyppivät geenit voivat aiheuttaa ongelmia
Hyppivät geenit ovat perimän jaksoja, jotka voivat kopioitua ja sijoittua uusiin kohtiin DNA:ssa.
Tavallisesti metylaatiomerkit auttavat pitämään niiden toimintaa kurissa, mutta säätelyn heikkeneminen voi lisätä niiden aktiivisuutta.
Tällainen toiminta on yhdistetty perimän epävakauteen, syöpään ja muihin ikääntymiseen liittyviin sairauksiin.
Valaat elävät lähes 200 vuotta, mutta koirilla koko kääntää säännön
Nisäkkäiden maailmassa suurempi ruumiinkoko liittyy usein pidempään elinikään, kun verrataan eri lajeja keskenään.
Hiiri elää tyypillisesti vain muutaman vuoden, kun taas joidenkin valaslajien yksilöt voivat elää lähes 200-vuotiaiksi.
Saman lajin sisällä suurempi koko voi kuitenkin liittyä lyhyempään elinikään, ja koirat ovat tästä erityisen havainnollinen esimerkki.
Myös uros- ja naaraskoirien DNA:sta löytyi ero
Tutkijat havaitsivat odottamattoman eron myös koirien sukupuolten välillä.
X-kromosomin hyppiviin geeneihin liittyvät alueet olivat uroksilla voimakkaammin metyloituneita kuin naarailla, mikä voi viitata näiden geenien suurempaan aktiivisuuteen naarailla.
Tutkimukseen osallistunut väitöskirjatutkija Brianah McCoy kuvasi tulosta odottamattomaksi, sillä se haastaa aiempia käsityksiä X-kromosomin säätelystä.
Pienen koiran omistaja voi saada enemmän yhteisiä vuosia
Koirien koon ja eliniän yhteys näkyy myös laajoissa väestöaineistoissa.
Cityn aiemmin käsittelemässä brittiläisessä tutkimuksessa pienikokoisten puhdasrotuisten koirien mediaanielinikä oli 12,7 vuotta ja suurten 11,9 vuotta.
Yksittäisten rotujen välillä erot olivat vielä suurempia, mikä tekee koiran koosta ja rodusta merkittäviä tekijöitä tulevien yhteisten vuosien kannalta.
Koirien DNA saattaa paljastaa myös ihmisen ikääntymisen salaisuuksia
Tutkimuksen vanhemman kirjoittajan, Arizonan osavaltionyliopiston professori Noah Snyder-Macklerin mukaan koirat tarjoavat poikkeuksellisen mahdollisuuden tutkia ikääntymistä, sillä niiden eliniässä on suuria eroja saman lajin sisällä.
Tutkijat eivät vielä tiedä, onko hyppivien geenien lisääntynyt aktiivisuus ikääntymisen syy vai seuraus, mutta mekanismin ymmärtäminen voi tulevaisuudessa auttaa kehittämään keinoja pidentää myös ihmisten terveitä elinvuosia.
Snyder-Macklerille aihe on henkilökohtainenkin: hänen perheeseensä kuuluvat seitsemänvuotias Homer ja neljävuotias Juno, kaksi koiraa, joiden vanhenemista hän seuraa paitsi tutkijana myös omistajana.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Luetko koiraasi oikein? Tutkimuksessa tunnetilat menivät yllättävän usein sekaisin
