Koira vetää hihnassa, murisee sohvalta siirrettäessä tai jättää kutsun huomiotta, ja omistajalle tarjotaan tuttua neuvoa: näytä sille, kuka määrää.
Ajatus ihmisestä koiralauman ehdottomana alfajohtajana on vaikuttanut koulutukseen vuosikymmeniä, vaikka sen tieteellinen perusta on murentunut.
Tutkimuksissa rankaisuun perustuvia menetelmiä käyttävien koirakoulujen oppilailla havaittiin enemmän stressiä ja pessimistisempää odotuskäyttäytymistä kuin palkitsemiseen perustuvaa koulutusta saaneilla koirilla.
Alfajohtajan vanha teoria syntyi susien tutkimuksesta
Koirankoulutuksen dominanssiajattelu juontaa juurensa havaintoihin, joita tehtiin toisilleen vieraista, vankeudessa eläneistä susista.
Susitutkija L. David Mech osoitti vuonna 1999 julkaistussa tutkimuksessaan, että luonnonvarainen susilauma koostuu tavallisesti vanhemmista ja niiden jälkeläisistä eikä jatkuvasti johtajuudesta taistelevista yksilöistä.
Mech oli itse aiemmin tehnyt alfajohtajan käsitettä tunnetuksi, mutta hänen myöhempi tutkimuksensa osoitti, kuinka harhaanjohtavaan kuvaan vanha malli perustui.
Rankaisuun perustuva koulutus lisäsi stressin merkkejä
Portugalissa tehdyssä, PLOS ONE -lehdessä vuonna 2020 julkaistussa tutkimuksessa vertailtiin 92 koiraa, joita koulutettiin seitsemässä eri koirakoulussa.
Kovat koulutusmenetelmät näkyivät koirien käyttäytymisessä muun muassa huulten nuolemisena, haukotteluna, jännittyneenä olemuksena ja lisääntyneenä läähättämisenä.
Eniten rankaisuun ja epämiellyttäviin seurauksiin perustuvia menetelmiä käyttäneiden koulujen koirilla myös stressihormoni kortisolin pitoisuus nousi harjoitusten jälkeen enemmän kuin palkitsemiseen perustuvassa koulutuksessa.
Koirat alkoivat odottaa huonompaa lopputulosta
Tutkimuksen merkittävin havainto saatiin erillisestä kokeesta, jossa tarkasteltiin koirien suhtautumista epävarmoihin tilanteisiin.
Runsaasti rankaisuun perustuvia menetelmiä käyttäneiden koulujen koirat lähestyivät epäselvään paikkaan asetettua kulhoa hitaammin kuin palkitsemisryhmän koirat, minkä tutkijat tulkitsivat pessimistisemmäksi odotuskäyttäytymiseksi.
Tulos ei tarkoita, että koirat olisivat pysyvästi pessimistejä, mutta se viittaa siihen, että koulutustapa voi olla yhteydessä koiran tunnetilaan myös varsinaisen harjoituksen ulkopuolella.
Tiukka kasvatus ei ollut paras vaihtoehto
Oregonin osavaltion yliopiston tutkijat Lauren Brubaker ja Monique Udell tarkastelivat vuonna 2022 julkaistussa tutkimuksessa 48 koiranomistajan ja heidän koiriensa välisiä suhteita.
Omistajat jaettiin kolmeen ryhmään sen perusteella, yhdistivätkö he selkeät odotukset koiran tarpeiden huomioimiseen, olivatko he tiukkoja mutta vähemmän vastavuoroisia vai suhtautuivatko he koiraan sallivasti.
Yliopiston mukaan turvalliseen kiintymyssuhteeseen liittyvä käyttäytyminen oli yleisintä koirilla, joiden omistajat yhdistivät vaatimukset ja koiran tarpeisiin vastaamisen.
Vain yhden omistajaryhmän koirat ratkaisivat pulman
Oregonin tutkimuksessa koirille annettiin myös ongelmanratkaisutehtävä, jossa niiden piti selvittää, miten päästä käsiksi palkintoon.
Ainoastaan selkeät odotukset ja vastavuoroisuuden yhdistäneiden omistajien koirat onnistuivat ratkaisemaan tehtävän, ja ne reagoivat myös herkemmin ihmisten sosiaalisiin vihjeisiin.
Kyse oli pienestä havainnoivasta tutkimuksesta, joten sen perusteella ei voi päätellä, että omistajan kasvatustyyli yksin aiheuttaisi erot koirien käyttäytymisessä.
Murina ei tarkoita valtataistelua
Jos koira murisee sohvalta siirrettäessä tai väistää kosketusta, kyse ei välttämättä ole yrityksestä ottaa valtaa omistajalta.
VCA-eläinsairaaloiden eläinlääkärien mukaan murina voi olla varoitus, jolla koira pyrkii lisäämään etäisyyttä kokemaansa uhkaan, ja käyttäytymiseen voivat vaikuttaa esimerkiksi pelko, epämukavuus tai kipu.
Äkillisesti alkanut murina tai muu uhkaava käyttäytyminen on syytä selvittää eläinlääkärin kanssa, sillä rankaiseminen voi peittää varoitusmerkin korjaamatta sen todellista syytä.
Eläinlääkärit suosittelevat palkitsemista
Yhdysvaltalainen eläinlääkärien käyttäytymistieteellinen yhdistys AVSAB suosittelee käyttämään koirien koulutuksessa ja käyttäytymisongelmien hoidossa ainoastaan palkitsemiseen perustuvia menetelmiä.
Yhdistys täsmensi vuonna 2025 julkaistussa kannanotossaan, ettei se hyväksy sähköpantojen, piikkipantojen, kuristinketjujen tai muiden fyysiseen tai psyykkiseen rankaisemiseen perustuvien menetelmien käyttöä.
Kannanoton mukaan tällaiset menetelmät aiheuttavat merkittäviä riskejä koiran hyvinvoinnille ja ihmisen ja koiran väliselle suhteelle.
Myös EU:n uusi sääntely puuttui koviin otteisiin
Euroopan unioni hyväksyi kesällä 2026 uuden koirien ja kissojen hyvinvointia koskevan asetuksen, jossa puututaan myös eläimille kipua ja kärsimystä aiheuttaviin käsittelytapoihin.
Asetus kieltää sen soveltamisalaan kuuluvilta toimijoilta muun muassa piikkipantojen ja ilman turvapysäytintä käytettävien kuristuspantojen käytön sekä sähkövirran kohdistamisen eläimeen ilman lääketieteellistä perustetta.
Säännökset alkavat pääosin koskea toimijoita 31. elokuuta 2028, eikä asetuksen käsittelytapakieltoa pidä tulkita sellaisenaan kaikkia yksityisiä koiranomistajia koskevaksi yleiseksi pantakielloksi.
Palkitseminen ei tarkoita rajatonta hemmottelua
Palkitsemiseen perustuvassa koulutuksessa koiralle opetetaan, millaista käyttäytymistä siltä odotetaan, ja onnistumisesta annetaan koiralle mieluisa palkinto.
Dogs Trust -eläinsuojelujärjestön ohjeen mukaan palkinto voi olla herkku, leikki, lelu tai huomio, ja uuden taidon opettelussa onnistumiset kannattaa aluksi palkita johdonmukaisesti.
Kun koira oppii taidon luotettavasti, palkitsemista voidaan vähitellen vaihdella, mutta selkeät rajat ja koiran tarpeiden huomioiminen säilyvät koulutuksen perustana.
Koiran ei tarvitse pelätä omistajaansa oppiakseen
Käytännössä muutos voi alkaa tavallisesta arjen tilanteesta, jossa koira hyppää vierasta vasten tai vetää hihnassa.
Sen sijaan, että omistaja rankaisisi virheestä, hän voi harjoitella koiran kanssa toivottua toimintaa ja palkita onnistumisista oikealla hetkellä.
Koiran ei tarvitse voittaa eikä hävitä valtataistelua omistajansa kanssa, sillä hyvä koulutus perustuu yhteisiin sääntöihin ja luottamukseen eikä pelkoon.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Koiran- ja kissanomistajille tulossa uusi pakko – näin EU-laki muuttaa arjen
Voiko koirasi oikeasti hyvin? Kennelliiton uusi ohje listaa nämä 5 asiaa tarkistettavaksi
Nämä 6 koiran ”hauskaa” käyttäytymistä ovat oikeasti avunhuutoja — tarkista lista
