Bisseen on aina rahaa

Baarissa ryyppääminen on kallista, mutta kotona juomalla voi säästää.

Kuva: Africa Studio - Fotolia

Kaikki tietävät, että suomalainen ei juuri lasiin sylje. Alkoholin kulutus on kuitenkin hitaasti laskussa, sillä raha on tiukilla ja viina kallista.

Alkoholia juotiin viime vuonna vähemmän kuin huippuvuosina 2005 ja 2007. Silloin suomalaisen kokonaiskulutus oli 12,7 litraa sataprosenttista viinaa jokaista yli 15-vuotiasta asukasta kohti. Viime vuonna viinaa kiskottiin reilu litra vähemmän.

Suomalaisen vuosittaisesta 11,6 viinalitrasta 7,8 litraa eli lähes 70 prosenttia juodaan kotona tai puistoissa eli ostetaan kaupasta, ja vain noin 10 prosenttia suomalaisten kuluttamasta alkoholista juodaan anniskeluravintoloissa.

Jos ajatellaan, että ihmisellä on biletys- tai viinanjuontibudjetti, vain kymmenen prosenttia siitä tuhlataan baarissa. Pitääkö tämä paikkansa?

"Kyllä se mun kohdalla pätee", sanoo Taneli, 23, ja tarttuu kolmen ja puolen euron tuoppiin kalliolaisen baarin pöydän ääressä.

"Juon niin paljon pohjia, että jos päädynkin baariin, juon siellä korkeintaan muutaman. Lisäksi juon kaljaa, en samppanjaa, ja Kalliossa, en keskustassa. Rahani eivät todellakaan mene ravintoloihin", Taneli kertoo.

Syyskuussa Helsingin yliopistossa väitellyt tutkija Antti Maunu totesi suomalaisnuorison yökerhokäyttäytymistä koskevaa väitöstutkimustaan Yöllä yhdessä tehdessään, että baarissa kyllä juodaan, mutta usein maltilla. Alkoholi ei ole yökerhossa tärkeintä.

Silti suurin osa ihmisistä valittelee sunnuntaina paitsi päänuppiaan, myös lompakkoaan, joka on mystisesti täyttynyt illan aikana kuiteista – nimenomaan anniskeluravintolassa. Osa viikonloppuna kulutetusta rahasta menee myös pizzeriaan tai kebabravintolaan sekä illan aikana että seuraavana päivänä. Vaan ei Tanelilla.

"Tarkkailen ruokaostoksiani ja ostan yleensä ruokaa kotiin etukäteen. Silloin ei tarvitse käydä hampurilaisella keskellä yötä", hän sanoo ylpeänä.

Taneli ei juuri tuhlaa anniskeluravintoloihin tai roskaruokaan, mutta alkoholiin rahaa kyllä palaa. Hän viihtyy kaupasta ostetun kaljan voimalla kaveriporukassa paremmin kuin baarissa. Yhdessäolo ja hengailu on kivaa, mutta se loppuu heti, kun lähdetään baariin.

“Baarissa on kova meteli ja paljon ihmisiä. Porukka jotenkin katoaa.”

Maunun väitöskirjankin mukaan etkoilla, joilla perinteisesti voidellaan yhteishenkeä, viihdytään yökerhoa paremmin. Tutkimuksessa myös selvisi, että suomalaiset juhlivat ja juovat sosiaalisista syistä, eivät kännäämisen vuoksi. Taneli komppaa Maunua ja kertoo juovansa yleensä porukassa.

"Kyllä mä juon iloon, en suruun. Jos juon yksin, se johtuu yleensä vaan siitä, että odottelen kaveria", Taneli sanoo ja virnistää.

Kolmatta vuotta ammattikorkeakoulussa opiskeleva nuori mies tienaa kaikki rahansa käymällä osa-aikatöissä. Tukia hän ei nosta. Kuukaudessa Taneli arvioi nettoavansa vajaa 1500 euroa, josta reilusti yli kolmasosa menee vuokraan.

"Laskuihin menee ehkä huntti, ruokaan 250–350 euroa ja loput jääkin kaljaan. Ylijäävällä 300 eurolla ei pötkisi baarissa kovin pitkälle, mutta kaupassa sillä saa kolmesataa bisseä", hän sanoo.

Vuokran ja laskujen jälkeen käteen jäävä raha menee Tanelilla yleensä kokonaisuudessaan juhlimiseen. Harmittaako, että alkoholiin menee niin paljon rahaa?

"Ei", Taneli vastaa viipymättä.

"Bisseen on aina rahaa. En ole vielä joutunut tilanteeseen, jossa raha loppuisi kesken. Mutta se johtuu siitä, että budjetoin muut menoni tarkasti. Ylijäävä raha on oikeasti ylimääräistä. Minkäs sille voi? Kalja on hyvää."

Taneli arvioi juovansa itsensä humalaan keskimäärin neljä kertaa viikossa. Hän ei laske tähän sellaisia iltoja, jolloin hän nauttii vaikkapa kahdeksan olutta, sillä humala alkaa vasta kahdestatoista. Sellaisen satsin saa halvimmillaan kaupasta suurin piirtein kympillä. Neljä tolvaria viikossa maksaa Tanelille vähintään neljäkymppiä. Kuukaudessa kaljaan menee minimissään 120 euroa, ja sekin on vasta alkua. Se tarkoittaa lähes kahtasataa olutta kuussa. Vähintään.

"Onhan se paljon, ja täyttää alkoholistin määritelmät. Mutta mun elämä ei kärsi siitä. Mulla ei oo darraa ja saan aina kaikki asiat hoidettua. Mulla on aika kova toleranssi", hän sanoo ja pyörittelee kolmatta tuoppia kädessään.

Kaksisataa kolmen ja puolen euron olutta maksaisi tässäkin kalliolaisbaarissa 700 euroa. Se on puolikas siivu Tanelin osa-aikatyön tuloista. Vuokran ja laskujen jälkeen ruokaan jäisi kuukaudessa viisikymppiä.

Suomalaisesta alkoholinkulutuksesta 2,5 litraa eli 22 % on tilastoimatonta viinanjuontia, eli puteleita, joita kannetaan ulkomailta tai joita valmistetaan kotona – sallitusti tai salaa. Se on tuplasti enemmän kuin suomalaiset juovat baarissa.

Tanelia ei ihmetytä. Jos ravintolassa juominen olisi halvempaa, hän kävisi niissä enemmän. Toisaalta hän ei viihdy baareissa kuitenkaan, maksoi mitä maksoi.

"Ei täällä ole mulle sopivaa paikkaa."

Ja säästyvät ainakin ne rahat.

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
6 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi