Hirveä hedari

Pää räjähtää, mitä tehdä.

Päänahan hierominen ja hiusten lievä vetäminen voi helpottaa särkyä hetkeksi.
Päänahan hierominen ja hiusten lievä vetäminen voi helpottaa särkyä hetkeksi.
Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen -kirjassa epäillään, että päänsäryn aikana pään sisällä on painetta ja pahoja henkiä, jotka pitää päästää ulos poraamalla kalloon reikä. Tällaiseen Melrose Place -henkiseen lobotomiaan ei onneksi tarvitse enää turvautua.

Päänsärkylajeja on useita, yleisimpinä niistä migreeni ja jännityspäänsärky. Jännityspäänsäryn aiheuttaa fyysinen tai henkinen jännitys. Migreenin yksityiskohtaista syntysyytä ei tiedetä, mutta taipumus on perinnöllinen. Tietsikkatyöskentelyn myötä sekä jännityspäänsärky että migreeni ovat muodostuneet nykyajan vaivoiksi. Päänsärky alkaa usein parikymppisenä, kun ns. oikea elämä ja oikeat kiireet alkavat.

Oikeantyyppiseen hoitoon johtaa vain oikea diagnoosi. Jännityspäänsärky on tasaista ja kohtuullista särkyä, ja se tuntuu yleensä koko pään alueella. Aamulla pää tuntuu hyvältä, mutta iltaa kohden sitä alkaa särkeä. Liikunta helpottaa sitä, eikä siihen liity pahoinvointia. Migreenin tunnistaa siitä, että kipu on usein kovaa, sykkivää ja toispuoleista. Migreeniin liittyy usein pahoinvoinnin tunnetta sekä valo- ja ääniarkuutta, ja se yleensä pahentuu rehkiessä.

Yleinen harhaluulo on, että jännityspäänsärky olisi yleisin päänsärkymuoto. Lääkärille päätyvistä päänsärkytapauksista kuitenkin 94 prosenttia päätyy migreeni-diagnoosiin, eli kun kyseessä on kova särky, on kyse useimmiten migreenistä jännityspäänsäryn sijaan. Turun Päänsärkykeskuksen neurologian erikoislääkäri Erkki Säkön mukaan migreeniä sairastaa kaikista ihmisistä 20 prosenttia, naisista jopa 30 prosenttia. Silti päänsäryn yllättäessä tuntuu mamoilulta ja työkyvyttömyydeltä pyytää sairaslomaa.

Hoidon avainsanat ovat elämäntavat, työasento ja rentoutus. Liikkua tulee säännöllisesti. Jännityspäänsärkyisen on kaikkein parasta lähteä säännöllisesti sauvakävelemään, uimaan, soutamaan, kuntonyrkkeilemään tai hiihtämään murtsikkaa. Lenkkeilyä ei suositella, sillä siinä hartiat ja niska ovat jatkuvasti jännittyneinä.

”Suosittelen rullaavaa ja rauhallista liikuntaa. Lenkkeilläkin saa, mutta vain sauvojen kanssa. Migreeniin taipuvaistenkin on toki hyvä liikkua, mutta ei päänsäryn aikana, sillä rasittuminen saattaa pahentaa sitä”, Säkö toteaa.

Työpaikalle voi tilata lääkintävoimistelijan tarkastamaan työntekijöiden työasennon ja työpisteen toimivuuden.

“Näppäimistöergonomiahan on herra Remingtonin jäljiltä 1800-luvulta”, muistuttaa lekuri Säkö.

Turun Päänsärkykeskuksessa on jo vuodesta 1992 tehty nk. biofeedback-hoitoja. Biofeedback on rentoutumisen opettamista kädestä pitäen. Siinä potilaalle tehdään koneellinen tutkimus, jossa selvitetään jännitystä tuottavat asiat ja se kropan kohta, jossa jännitystä esiintyy. Tulos läväytetään potilaan silmien eteen, niin että tämä näkee selkeistä pylvästaulukoista mikä kohta jännittyy ja miksi. Tämän jälkeen opetetaan potilaalle eri rentoutumistekniikoita, niin että seuraavan kerran jännityksen iskiessä sen saa itse laukeamaan, eikä se johda päänsärkyyn.

Passiiviset hoitomenetelmät, kuten hieronta ja akupunktio auttavat vain hetkellisesti. Todellinen päänsäryn syy ei niillä poistu. Päänsärkyä ei saa katoamaan toivomalla muiden hoitavan sen. Se on tehtävä itse. Evoluutiokaan tuskin hoitelee hommaa. Tai mistä sitä tietää, josko tulevaisuuden ihminen on köyristynyt pysyvään istuma-asentoon. Vältetään sitä.

Lähde: Neurologian erikoislääkäri Erkki Säkö, Turun Päänsärkykeskus. www.nuppikipu.com.

Entäs pillerit?

Jännityspäänsärkyyn eivät välttämättä auta migreenisärkyyn tarkoitetut lääkkeet eivätkä toisinpäin. Pillerien napsimisen kanssa saa olla tarkkana. Ne saattavat aiheuttaa riippuvuutta ja särkylääkepäänsärkyä. Särkylääkkeistä johtuvaa päänsärkyä voi esiintyä, jos vetää buranaa 20 päivää kuukaudessa, tai migreenin täsmälääkkeitä 15 päivän aikana.

7 kommenttia

niskanen

5.1.2006 22:29

Kiitos tosi hyvästä artikkelista...
kun 7 vuotiaasta saakka on sairastanut diagotisoitua migreeniä, niin on hyvä huomata ettei ole ainut jolla niskat on jumissa ja laatoitus pelaa.

Voi sitä vitutuksen määrän vähyyttä, kun huomaa että taas migreeni tulossa.

Tästä artikkelista viisastuneena aion pitää tänä vuonna kipu/lääke päiväkirjaa... rakas päiväkirja aloitin päiväni 800 mg Buranalla, niskat on jumissa ja vituttaa, tänään ei satu yhtään niin paljoa kuin eilen.

Tsemppiä kaikille jumittaville Migreenikavereille!

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
9 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

työterveyshoitaja

6.1.2006 13:25

"Työpaikalle voi tilata lääkintävoimistelijan tarkastamaan työntekijöiden työasennon ja työpisteen toimivuuden."

Tätä kutsutaan nykyään työfysioterapeutiksi.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
4 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

...

7.1.2006 12:33

Olen huomannut että päänsärkyyn auttaa usein ns. numero kakkosella käyminen ja kuppi kahvia... Siis sellaiseen ihan perus päänsärkyyn. Kokeilkaa siis näitä ennen pillereitä. Ja jos ei kakka tule, niin ei kun suolihuuhtelu peliin.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
7 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Naikkone

9.1.2006 10:25

Keto auttaa jumituksiin paremmin ku Burana. Ei kannata vahvempia lääkkeitä syödä turhaan. Kysyppäs lääkäriltä josko kannattaisi vaihtaa?

Viikkoon en juurikaan päässyt sängystä ylös ennen kuin sain nuo pillerit. Mikään muu lääke ei auttanut jatkuvaan jumitukseen ja siitä aiheutuvaan jysäriin.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
1 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Joojooga

9.1.2006 10:54

Työ- terveys- ja turvallisuuslehdessä todettiin hävittäjälentäjien (eli siis äärimmäisten kuormittajien) niska-hartiaseudun vaivoihin auttaneen parhaiten trampoliniijumpan, jopa niska-hartia -voimailuharjoitusta enemmän. Päänsäryn ollessa päällä tätä ei voi tietysti suositella...

Joka tapauksessa jännityspäänsäryn ehkäisemiseen auttaa venyttelyjumppaa enemmän lihaksien vahvistamiseen tähtäävä voimaharjoittelu. Pelkkä venyttelyllä hoitaa oireita, kuntoharjoittelulla ne voi poistaa. Vahva lihas pitää itsensä oikeassa kuosissa huonollakin tuolilla. Myös sisäistä korsettia tukeva Method Putkisto tai Pilates sekä kaikki joogan muodot auttavat lihastietoisuuden lisäämiseen ja asento-ongelmiin. Ja sopivat joka kuntotasoon.

2-4 aamuista 20-40 minuutin joogatuokiota viikossa ovat ainakin vieneet mennessään minun jännityspäänsärkyni sekä niska- ja hartiavaivat, vaikka työ on lähinnä pelkkää tietokoneen hakkaamista. Ensin lämmittely, sitten tietoista venyttelyä ja muutama ylösalainen asana (esim. päälläseisonta) niskan lihaksia vahvistamaan sekä loppurentoutus. Eikä maksa mitään kurssin käymisen jälkeen.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
7 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

hupsankeikkaa

29.1.2006 09:30

Hedari pari kertaa kuussa. Yleensä myös oksettaa - ja se vessan uudelleenlaatoitus myös poistaa hedaria kivasti... hammastahnaa tosin kuluu.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
9 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

hammaslääketieteen yo

10.10.2006 20:43

Purentafysiologiset ongelmat kuten öinen hampaiden narskuttelu tai yhteen pureminen voivat aiheuttaa myös kovaa päänsärkyä muiden oireiden lisäksi. Tästä ongelmasta on harvoin itse tietoinen ja se on varsin yleinen, eli se kannattaa pitää mielessä jos syytä ei tunnu löytyvän. Hoito on yksinkertaista ja hammaslääkäri voi todeta ongelman.
Itse menin hoitoon (ennen opiskelujen alkua) jatkuvien oksennukseenkin päättyvien päänsärkyjen ja korvakipujen vuoksi eikä mieleen tullut, että selitys voisi olla näinkin yksinkertainen.
Halusin mainita asiasta, koska artikkelissa oli haastateltu lääkäriä eivätkä lääkärit useinkaan hae ongelman syytä oman pääasiallisen alueensa ulkopuolelta. Kuitenkin syy saattaa päänsärkytapauksissa löytyä myös suusta.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
1 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
7 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi