Ja maailman paras bailukaupunki on…

Walter de Campin tutkimuksia.

Tarina alkaa tästä. Istun eräänä iltapäivänä upottavassa nojatuolissa DTM:n homokahvilassa. Taivaanrannalla ei esiinny kiirettä.

Samassa pöydässä venyttelee Ritu (Riitta Suominen, DTM:n pomo). Hän on sinkoutunut Bangkokista pitkältä lomalta ja on häipymässä viikoksi Las Vegasiin. Ritu näet imuroi ideoita ulkomailta. Hän on alati ajan tasalla.

Oli siis luonnollista kysäistä häneltä, mikä on tällä hetkellä maailman paras bailukaupunki. Yllättäen Ritu ei osaa vastata tähän kaikkein yksinkertaisimpaan kysymykseen. ”Harri!” hän huikkaa lähipöytään. ”Mikä on tällä hetkellä maailman paras bailukaupunki?”

”Pariisi.”

Siinä viruu vaaleahiuksinen, päivettynyt nuorimies, joka imee pilliä. ”Tulin viime viikolla Pariisista”, kaveri sanoo poistaakseen vähäisimmätkin epäluulot tietojensa päivityksestä.

”Harri tietää kaiken”, Ritu kuittaa.

Vaihdoin sen jälkeen muutaman sanan tuon Harrin kanssa. Viime vuonna Harri on tehnyt kahdeksan bailumatkaa ulkomaille. Hänestä säteilee ylivertaista tietotaitoa. Hän tuntee kaikki kaupungit ja osaa laittaa ne paremmuusjärjestykseen. Pummaan hänen puhelinnumeronsa, ja lähipäivinä vaihdamme puhelimessa muutaman sanan.

Sitten Harri katosi.

Harrin katoamisen jälkeen olen tuntenut itseni jotenkin turvattomaksi. Ensimmäisen kerran elämässäni käsitän, että en osaa vastata edes niin yksinkertaiseen kysymykseen kuin mikä on maailman paras bailukaupunki. Eihän silloin voi mennä ulkomaille. On hirveä riski päätyä väärään osoitteeseen. Nyt on tartuttava puhelimeen ja tukittava tämä tietoaukko kiireellisesti.

Haloo, onko siellä Pepi (Lost&Foundin omistaja)? Mikä on tällä hetkellä maailman paras bailukaupunki?

”Lempikaupunkimme on ehdottomasti Barcelona, joka ei ikinä hiljene. Amsterdam on muuten loistava, mutta se on vain viikonloppuisin. Euroopan monessa kaupungissa alkuviikot ovat ihan kuolleita. Joku Lontoo on sunnuntaina aivan kuollut, maanantaina samoin. Ei siellä ole mitään. Barcelonaan tulee koko ajan uusia rohkeita mestoja. Barcelona on trendientekijä yöelämäpuolella.”

Mutta Harri väittää, että Pariisi on paras bailukaupunki.

”Pariisissa ei ole mitään vikaa, mutta siellä on heikommin paikkoja. Eivätkä mestat ole siellä keskittyneet samalle alueelle niin kuin Barcelonassa. No, Pariisi on mennyt eteenpäin ja hallien alueelle on tullut vähän keskittymää, mutta ei samalla tavalla kuin Berliinissä, Amsterdamissa, Barcelonassa, Madridissa tai Lissabonissa.”

Hmm, Pepi ja Harri ovat siis eri linjoilla. Tämäpä huolestuttavaa. Soitan toimittaja Anna Värelle, joka on erikoistunut Helsingin klubikuvioihin ja tuntee bailutrendit läpikotaisin. Hänellä ei ole aavistustakaan maailman parhaasta bailukaupungista. Hän on yhtä pihalla kuin minäkin.

”Joittenkin mielestä se on Pietari, ja joku hehkutti viime viikolla Moskovaa”, Anna kertoo.

Maailman paras bailukaupunki ei pomminvarmasti voi olla Pietari. Niillä nevoilla ei saa edes taksia keskustan ulkopuolella, mistä aiheutuu huomattavia turvallisuusriskejä yöllä liikkuessa. Olen luovinut Pietarissa muutaman yön Sami Hyrskylahden purressa ja tsekannut jokaisen mestan, mutta se on mahdollista vain oppaan avulla. Pietarissa yksinäinen turisti on hyytynyt lumiukko. Sama on tilanne Moskovassa, jossa monien klubien sisäänpääsymaksutkin ovat huikeat. Pietaria tai Moskovaa ei sitä paitsi voi kuvitella naisturisteja miellyttäviksi bailukaupungeiksi. Venäjän voi unohtaa. Tosin Sam Inkisellä voisi olla tähän huomautettavaa, mutta hänen numeronsa ei vastaa. Inkinen on jossain päin maailmaa bailaamassa.

Tony (dj. Lil Tony), mikä on tällä hetkellä maailman paras bailukaupunki?

”Henkilökohtaisesti se on Berliini. Siellä on kaikki niin vapaata, kun siellä ei ole aukioloaikoja. Lauantai-iltana saattaa olla viidetkymmenet house-bileet. Se on kuin Amsterdam isommassa mittakaavassa. Berliinissäkin on hasiksen poltto sallittu. Kaikki sellainen perusjuttu, mikä liittyy klubeihin, on tehty helpoksi.”

Joo, minullakin on Berliini-kuume päällä.

”Mutta Berliinissä ei ole maailman helpointa löytää niitä bileitä. Se on undergroundia se juttu. Jos ajattelee jotain kompaktimpaa, jotain pientä, jonka tosiaan löytää, niin kyllähän Lontoon Old Streetin alue on ihan jees. Sanon kuitenkin Berliini.”

Mitä sinulla on todettavaa Tokiosta, jota monikaan ei tunne?

”Tokio on makea silleen, että siellä on mielettömästi jengii eikä klubit silti ole massiivisen kokoisia, 300 ihmisen klubeja on paljon. Paljon tapahtumia joka päivälle. Sieltä löytyy ihan kaikkea. Jos haluat newyorkmaista hiphop-kulttuuria, niin siellä on maailman suurimmat r’n’b-klubit, joissa on japanilaisia, joilla on afrot ja ihot tummennettu. Ihan käsittämätöntä!”

Onpa weirdoa! Mutta pystytkö sinä koskaan Tokiossa iskemään mimmiä?

”Kyllä, kyllä! Japanilaiset tytöt tykkäävät eurooppalaisista miehistä. Helpompi siellä on naisia iskeä kuin Suomessa tai Berliinissä. Se ei johdu siitä, että olisin iso nimi siellä. Ne ovat vain supermukavaa porukkaa. Mutta sekin on vaikea kaupunki siinä mielessä, että pitää tietää mihin menee. Pikkumestoja on Shibuyan alueella, joka on vähän kuin Lontoon Soho, ja isoja mestoja on ympäri kaupunkia.”

Harri sanoi DTM:n kahvilassa, että Pariisi on kaikkein parhain, mutta sitten Harri katosi.

”Ai Harri. Olisin luullut, että Harri mainitsee ensimmäisenä Miamin.”

Ai Miamin? Voi ei! Siellähän moni heittää laatat pelkästään niiden muovibodyjen näkemisestä.

Vili (maailmaa kierrellyt ruohonjuuritason bailaaja), mikä on tällä hetkellä maailman paras bailukaupunki?”

”Olen niin vanhanaikainen, että vastaan Amsterdam. Se on niin monipuolinen. Siellä voi leikkiä olevansa Etelä-Amerikassa ja sitten voi leikkiä olevansa Skandinaviassakin. Yritän tällä vastauksella välttyä kertomasta tarkemmin, millaista juhlimista meinaan.”

Ymmärrän. Nämä toimet eivät siedä päivänvaloa. Entä mitä mieltä olet Pariisista, jota Harri pitää parhaana?

”Olen asunut Pariisissa vuoden enkä nostaisi sitä bailukaupunkina kovinkaan ylös.”

Mikä siellä mättää?

”Siellä on se sisäänpäinkääntyneisyys. Jos ei tunne jengiä, niin ilman ihan älytöntä rahamäärää siellä ei pääse puusta pitkään.”

Luuletko, Vili, että voisi olla varteenotettavia näkemyksiä, joiden mukaan maailman paras bailukaupunki voisi olla Euroopan ulkopuolella?

”Se on melko varmasti jossain muualla kuin Euroopassa!”

Millä mantereella se olisi?

”Se löytyy varmaankin latinalaisesta Amerikasta. Se johtuu niiden vapaasta ajattelutavasta ja ikuisesta auringonpaisteesta, ja jos taloudellisesti haluaa bailata hyvin, kannattaa lähteä kauas. Olen bailannut Havannassa ja viimeksi olin Brasiliassa sellaisessa kaupungissa kuin Florianopolis. Se on Sao Paolosta pari tuntia alaspäin. Se on hyvä valinta. Siellä riittää tanssia ja laulua.”

Florianopolis? Hmm. Sinnekö mulle siis tulee lähtö?

Sedu (Tiikerin, The Clubin, Baarikärpäsen ja Kaivohuoneen omistaja), mikä on maailman paras bailukaupunki?

”Helsinki.”

Älä nyt lyö tätä asiaa leikiksi.

”Olen aika paljon ollut maailman turuilla liikenteessä eikä heti tule mieleen parempaa.”

Mutta, hyvänen aika, eihän Helsinki voi olla paras, koska täällä paikat menevät kiinni 04. Esimerkiksi Berliinissä saa järjestää seksibileitä ja tehdä mitä tahansa milloin vaan.

”Ei se tarkoita, että se olisi paras bailukaupunki. Ne ovat kaikki inside-bileitä, joita järjestetään suljetuissa tiloissa. Ne eivät ole kaiken kansan huveja. Kun tänne tulee turisteja, kavereitani ulkomailta, ne sanovat aina, ettei ole parempaa paikkaa kuin Helsinki.”

Mikä täällä sitten on niin hyvää?

”Täällä on ylivoimaisesti parhaat naiset. Täällä ei ole huoria baarit täynnä. Täällä on turistillakin mahdollisuus saada kontaktia vastakkaiseen sukupuoleen. Voin kuvitella, kun kesä tulee ja täällä on Kaivohuoneet ja keskustan terassialueet. Ei Helsinkiä parempaa bailukaupunkia ole olemassa.”

Muut puhuvat Berliinistä, Barcelonasta ja Pariisista.

”No kun ne kaverit eivät näe metsää puilta. Ei niillä ole ulkomailla yhtään hauskempaa. Aina kuulee noita juttuja että sinne ja sinne. Siellä ne ihmiset ovat seinäruusuina. Sä et jossain kaupungissa pääse parhaisiin inside-bileisiin tosta vaan. Joka kaupungissa on hyviä bileitä, mutta täytyy kuulua siihen pieneen piiriin, että pääsee mukaan niihin. Jos puhutaan turistin, ja yleensä tavallisen ihmisen näkökulmasta, niin Helsinki on varmasti vapaamielisin ja paras bailukaupunki, jossa kaikilla ihmisillä on mahdollisuus päästä mukaan.”

Hyvästi, Barcelona! Hyvästi, Pariisi! Hyvästi, Florianopolis! Hyvästi, Harri! Täällä kutsuu Helsinki!

Suosittelemme