Japanin idoliteollisuus ei ole koskaan kuulunut hienovaraisimpien viihdealojen joukkoon, kun puhutaan fanipalvelusta.
Mutta Hari Matsumoto, Wakayaman maakunnasta kotoisin oleva underground-idoli, on nostanut konseptin uudelle tasolle.
Fanituotteet seuraavalla tasolla
Keikkojensa jälkeen Matsumoto ei tarjoa faneilleen tavanomaista kättelyä tai halausta. Hän antaa heidän haistella kainaloitaan.
Vice-julkaisun raportoima ilmiö lähti viraaliksi välittömästi sen jälkeen, kun ensimmäiset videot ja kuvat ilmestyivät Instagramiin.
Yhdellä laajasti levitetyllä klipillä keski-ikäinen mies matkii innostunutta koiranpentua, nostaa nyrkkinsä ilmaan ja kallistuu Matsumoton kainalon eteen.
Tilanteen jälkeen idoli vetää fanin halaukseen.
”Pidän todella tuoksustasi”, eräs fani kommentoi.
Toinen kirjoitti tunteneensa, että ”syntyi kohdatakseen Matsumoton”.
Underground-idoli vs. agentuuribrändi
Ymmärtääkseen, miksi tällainen tervehdyskäytäntö ylipäätään on syntynyt, on ymmärrettävä, mitä underground-idoli oikeasti on.
Kyse ei ole TV-mainoksissa nähdyistä, agentuurin tukemista huippubrändeistä.
Underground-idolit esiintyvät pienissä klubeissa, live house -tiloissa ja jopa kauppakeskuksissa.
Heidän liiketoimintansa pyörii yhden ainoan asian varassa: suoran fanikontaktin.
LUE LISÄÄ: Helena Bonham Carter sai potkut White Lotus -sarjasta: tilalle Oscar-voittaja Laura Dern
Raha tulee suorista kontakteista
Suuri osa heidän tuloistaan tulee niin sanotusta ”fan service” -toiminnasta, eli henkilökohtaisista kohtaamisista keikkojen jälkeen.
Matsumoton sosiaalisen median seuraajamäärä, 400 000, on poikkeuksellinen henkilölle, joka toimii valtavirran ulkopuolella.
Sellaisen yleisön ylläpitäminen ja muuntaminen maksaviksi keikkayleisöiksi vaatii jatkuvaa läsnäoloa ja erottuvuutta.
Matsumoto on löytänyt oman tapansa erottua.
700 euroa kuussa
Numerot kertovat alasta paljon.
Vicen siteeraaman dokumentin mukaan 80 prosenttia underground-idoleista työskentelee erittäin vaikeissa olosuhteissa.
Heidän keskimääräinen kuukausituloksensa jää alle puoleen japanilaisen keskipalkasta; noin 753 dollariin eli noin 700 euroon kuukaudessa.
Osa agentuureista pidättää palkat kokonaan.
Yli puolella mielenterveysongelmia
Vielä karummalta kuulostaa toinen tilasto: 102 aktiivista idolia kattaneessa kyselyssä yli puolet kertoi kärsivänsä mielenterveysongelmista.
Tätä taustaa vasten Matsumoton ratkaisu näyttäytyy toisessa valossa.
Outo? Kyllä.
Mutta sen takana piilevä taloudellinen ahdinko on huomattavasti helpompi ymmärtää.
”Halpa aikuisviihde” vai aito fanikohtaaminen?
Yleisön reaktio jakautui jyrkästi kahtia.
Kriitikot tuomitsivat tervehdyksen ”iljettävänä” ja vertasivat sitä halpaan aikuisviihteeseen.
”On parempi ajatella sitä halpana aikuisviihteenä kuin idolitoimintana”, eräs kommentoija totesi.
Toiset puolustivat ilmiötä vapaaehtoisuuteen ja molemminpuoliseen suostumukseen vetoamalla.
Kyseessä on heidän mukaansa pelkkä konsensuaalinen fanikohtaaminen, ei mitään muuta.
Kolmas, ja ehkä kiinnostavin reaktio, oli sääli.
”Olen surullinen Matsumoton puolesta, kirjoitti yksi käyttäjä viitaten alan olosuhteisiin, jotka hiljaisesti pakottavat esiintyjät tällaisiin nurkkiin”.
Hiljaisuus on hänen vastauksensa
Matsumoto itse ei ole julkisesti kommentoinut asiaa.
Eikä hänen sitä tarvitse tehdäkään.
Hänen nimensä on tällä hetkellä kaikkialla, ja underground-idolitaloudessa se on jo voitto sinänsä.
Tarinan opetus on epämukavan kaksiteräinen.
Ilmiön kärki kiinnittää huomion siihen, mistä lähes kukaan ei muuten lukisi: japanilaisen viihdeteollisuuden alimmalla portaalla työskentelevien naisten työehtoihin, pieniin palkkoihin ja siihen taloudelliseen mekanismiin, joka tekee tällaisen tervehdysmuodon kaupallisesti järkeväksi.
Vain yksi kysymys jää vaivaamaan: kenelle tämä järjestelmä lopulta hyödyttää: idolia, fania vai sitä agentuuria, joka pitää siivun jokaisesta liputetusta minuutista?
LUE LISÄÄ: Kuusi varvasta ja taipuva niska: nämä 10 koirarotua ovat maailman erikoisimpia
