“Mä oon sille miehelle urani velkaa”, Brädi sanoo ja joku saattaisi luulla, että mies puhuu Cheekistä, jonka keikkatuplaajana hän on pitkään toiminut. Vaikka lahtelaisräppärikollegalla on varmasti roolinsa urakehityksessä, Brädi viittaa luottotuottajaansa Henri “MGI” Lanzia, joka on vastuussa arviolta 95 prosentista Brädin biiteistä.
“Mulla on hemmoteltu olo, että on ollut noin kova kaveri kyljessä, johon on voinut tukeutua. Oon päässyt sinne aarrearkulle, eikä oo pahemmin tarvinnut taistella läheisen äijän tekemisistä”, Brädi sanoo MGI:stä ja mainitsee, arvostavansa “vanhakantaista ajatusmaailmaa”, missä tuottaja ja räppäri työskentelee työparina, kuten Gangstarrin Guru ja Premier aikoinaan.
Luottamus tarkoittaa avoimuutta ja avoimuus mahdollisuuksia työskennellä myös muiden kanssa.
“Kyllä mä katson ulospäinkin. Henkka on avoin sille, että jos esimerkiksi Sakke Aallolla on joku kiva idis, niin se otetaan mukaan ja yhteispelillä viimeistellään tuotanto.”
Jos joku ei tunne suomalaisten hip hop -tuottajien tuotteliaimpiin kuuluvia Henri “MGI” Lanzia tai Sakke Aaltoa, kannattaa tutustua heidän diskografioihinsa.
Brädi ja MGI hitsautuivat paidaksi ja pepuksi luonnollisesti Lahdessa. Siellä he työstävät parhaillaankin Brädin neljättä soololevyä, joka on vielä alkutekijöissään, mutta suunniteltu julkaistavaksi syksyllä. Ensimmäinen sinkku tulee pian, vaikkei julkaisupäivä ole vielä ainakaan meidän tiedossa. Lahtelaisstudiolta tuotokset lähetetään Rähinälle jälkikäsittelyyn, missä Iso H tekee niille omat taikansa.
Vuodet ovat asettaneet Brädin aloilleen, sekä musiikillisesti että maantieteellisesti.
“Viime albumi III avasi mulle silmät. Kun Hätähuuto meni hyvin, tajusin, ettei sisältö oo kuollut suomiräpistä. Vanha koira on oppinut temppunsa ja teen sitä, mikä on itselle makeinta saundia ja kivointa kamaa. Oon ollut kentällä tosi kauan ja viime vuodet sooloartistina ja nyt tuntuu, että se on lukittunut, mitä mä haluan olla ja mikä on mun juttu”, Brädi sanoo.
“En oo kuitenkaan niitä miehiä, jotka sanoo, että ennen oli kaikki paremmin. Pitää olla kiinni tässä päivässä ja sekaan eksyy vaikutteita, mutta peruslinja on löytynyt”, hän jatkaa.
Brädin vinkkelistä tämä päivä näyttää paremmalta kuin koskaan. Matka on tuonut reilussa kymmenessä vuodessa Lahden nuorisotaloilla itse järjestetyistä keikoista stadionille. Marginaalista ehdottomaan valtavirtaan.
“Kohdeyleisö on niin hemmetin laaja, että voit esiintyä ihmisille vauvasta vaariin. Rap on saanut ravistettua nuorisomusiikin leiman ja diggareita on parhaimmillaan jo kolmessa polvessa”, Brädi kertoo.
Hän huomauttaa, että aika moni kymmenen vuoden takaisista tekijöistä vaikuttaa pelissä edelleen.
“Saatiin kasvaa homman mukana ja muutamille siitä tuli ammatti.”
Setämiehet haluavat oman osansa kakusta nyt, kun sitä on jaettavaksi. Samaan aikaan puskee esiin jatkuvalla syötöllä uusia tekijöitä.
“Onneks tää ei oo pelkästään meidän setien käsissä, mutta kyllä me pidetään kynsin ja hampain paikastamme kiinni.”
Brädi mainitsee tutut suomalaisen räpin satutarinat, Cheekin ja Elastisen tv-esiintymiset, jäähallit ja stadionit sekä JVG huiman nousun Suomen huipulle. Jako valtavirran ja undergroundin välilläkin on lieventynyt, vaikkei kokonaan poistunut olekaan.
“Särmät on hioutunut ja on nasta nähdä, ettei tarvii niin orjallisesti puristaa kättä nyrkkiin ja ei oo paha asia, vaikka videoita on katsonut muutkin kuin kaverit”, Brädi sanoo skenen kasvusta.
“Tietynlainen pelko on, että kiehuu yli, mutta en usko, että se satuttais pahasti suomenkielistä hip hoppia, sillä siitä on tullut vakavasti otettava genre millä mittarilla tahansa”, Brädi sanoo ja muistuttaa myös skenen ensimmäisestä ylikuumenemisesta.
“Oli jo hetki, kun isot lafkat jakoi levydiilejä kuin leipää. Jotkut pysyi siinä hetken ja putosi sitten kyydistä.”
Kun räppärit ovat valloittaneet valtakunnan ykköslavat, alkaa sadella musiikin ulkopuolisia ehdotuksia.
“Kohta nähdään, mitä meidän pienessä maassa voi toteuttaa, ruvetaanko tässä ottamaan leffarooleja vastaan? Ainakin monella viihteen alalla katsotaan räppäreitä uudella silmällä. Itsellekin tulee kaikenmaailman ehdotuksia, esimerkiksi seminaarikeikoista, joissa voisi kertoa omasta matkasta ja omista valinnoista.”
Räppäreitä halutaan hyödyntää, koska he osaavat käyttää sanoja ja ovat malliesimerkkejä nykyisin arvostetuista self made maneista.
“Kehun mielelläni kollegojani. Siellä on fiksua ja nokkelaa porukkaa. Ei siellä tyhjät päät pyöri, vaikka yökerhoissa jengiä laulatetaankin.”
Brädi on profiloitunut etenkin lahtelaisena. Hänet valittiin viime vuoden positiivisimmaksi lahtelaiseksi.
“Olen ottanut lahtelaisuuden viitan harteilleni. Rakastan mun kotikaupunkia ja tää on mun tukikohta ja turvapaikka. En oo tuntenut tarvetta lähteä pois ja nyt aikuisena katson kaupunkia vähän eri silmin. Haluan olla mukana edistämässä sitä, että Lahti ois elävä ja vetovoimainen kaupunki. Hip hopissa on tärkeää oman mestan edustus. Mulle se on tärkeä voimavara ja osa artisti-imagoa”, Brädi antaa rakkautta Päijät-Hämeeseen.
“Suomalaisia tuntuu vaivaavan aika paljon se, että omaa paikkaa poljetaan alas. Se näkyy keikoilla jossain syrjäisemmillä paikkakunnilla, missä jengi kysyy, että miten te tänne meidän pieneen perseen reikään tulitte? Ihminen tuntuu ajattelevan, että ruohon vihreämpää aidan toisella puolen.”
Keikat vievät Brädiä niin tiuhaan tahtiin Lahdesta, ettei mies ehdi leipääntymään. Koko kevät mennään kovaa ympäri Suomea ja välillä pyörähdetään Itämerellä. Kesän festareiltakaan ei voi pysyä poissa.
“Lyhyt festarisesonki pitää hyödyntää, ettei menis koko kesä studiossa pönöttämiseen.”